Barbielle keskiaikaiset vaatteet

Työn ideointi lähti liikkeelle teemasta. Kolmesta teemasta valinta kohdistui keskiaikaan. Inspiraation lähteenä oli oma keskiaikainen mekkoni ja viittaani.

Keskiaika voidaan määritellä eri tavoin: varhaiskeskiaika (vuosina 400–800), sydänkeski-aika (vuosina 800–1200) ja myöhäiskeskiaika (vuosina 1200–1500). Suomessa keskiaika oli noin vuosina 1155–1523.

Itselläni on alusmekko eli cotte ja päällysmekko eli surgot, jonka lähtökohtana on ollut malli Norsen hautalöydöstä. Mekko on yksinkertainen, ja helmaan on saatu leveyttä useilla kiiloilla.

Keskiajalla räätälintaito kehittyi - muoti käsitteenä syntyi. Pukujen leikkauksissa ei ollut suuriakaan eroja eri yhteiskuntaluokkien välillä, eroavaisuudet ilmenivät lähinnä väreissä ja materiaaleissa. Maalaisväestö valmisti itse omia kankaitaan, aatelisilla ja porvareilla (käsityöläiset ja kauppiaat) oli mahdollisuus ostaa kalliita tuontikankaita. 

Pellavakangas oli keskiajalla yleisin vaatetuskangas.  Pellavan kuitu on lujaa, joten vaatteet olivat myös kestäviä. Ihoa vastaan pellava tuntuu viileältä, koska kuidulla on hyvä lämmönjohtokyky. Keskiajalla alusvaatteisiin käytettiin luonnonväristä pellavaa, mutta päällysvaatteisiin hankittiin värjättyä kangasta tai värjättiin kangas itse. 

Lampaasta saatavaa villaa käytettiin myös keskiajalla vaatteisiin. Keskiajalla käytetyt villavaatteet olivat yleensä yksivärisiä (valkoisia, harmaita tai mustia), mutta niihin saatiin näyttävyyttä kirjonnalla tai applikoinnilla. 

Tytöt kaikissa yhteiskuntaluokissa käyttivät avointen hiusten päällä silkki- tai puuvillanauhaa. Varallisuus vaikutti nauhan koristeluun. Naimattomat ja naimisissa olevat naiset käyttivät 1400-luvuilla hilkkoja. 

Kaikissa vaatteissa, päähineissä kuin myös kengissä muoti vaihteli keskiajalla. Rahvas kulki avojaloin. Kengät olivat alkuun tossumaisia ja yleisin materiaali valmistuksessa oli nahka. Jalkineisiin yhdistettiin eri materiaaleja ja niitä koristeltiin. Jalkineita tehtiin myös pellavakankaasta. Sukkia ei keskiajalla käytetty, mutta talvella kenkiin laitettiin olkia tai jalkoihin kiedottiin jalkarätit. Rikkailla suippokärkiset "kärsäkengät" olivat myöhäiskeskiajalla tyypillisiä. 

Vyö oli tärkeä asustuksessa, koska siinä kuljetettiin tarvekaluja (avaimia, kukkaro jne.). Monesti käytettiin samanaikaisesti kahta vyötä. Päällysmekon alla oli vyössä kukkaro ja päällysmekon päällä vyössä oli usein käytettäviä tarvekaluja. Kukkaroita tehtiin yleensä kankaanpaloista tai nahasta, mutta ne eivät kuuluneet varakkaille, koska heillä palvelijat hoitivat kaikki asiat.

Teeman valinnan jälkeen piirsiin vaatteille kaavat, jolla testasin kaavojen koon sopivuutta. Hahmottelin ja mittasin Barbien muotoja ihan niin kuin oikealle ihmisille tehtäisiin, jolla pyrin saamaan mahdollisimman oikean kokoiset kaavat kerralla. Kaavoja piirrettäessä mietin myös teenkö alkuperäisen mekon tapaan myös Barbielle mekkoon kainaloihin lisäkiilat. Päätin tehdä minikoossa oman mekkoni, joten kaavoihin piirsin myös pienet kiilat.

Alusmekossa on hihat ja päällysmekko on liivihametyyppinen mekko. Mekoissa on huomioitu taloudellinen kankaan leikkaus, koska keskiajalla kangasta ei saanut tuhlata. Kiilat voitiin leikata myös vanhasta mekosta. Kiilojen tarkoituksen oli antaa liikkuvuutta mekkoon.

Kaavat leikkasin paperista ja koepuvun tein vanhalle lakanakankaalle. Tämän jälkeen kappaleet leikattiin varsinaisesta kankaasta. 

Varsinainen työskentely ja Barbien vaatteiden kankaiden valinta oli ensimmäinen konkreettinen päätös tuleville vaatteille. Päätin käyttää vaatteissa pellavaa, jota on yleisesti käytetty keskiajalla. Vaatteisiin valittiin päällysmekkoon punaista ja luonnonväristä pellavaa sekä eri sävyisiä luonnonvärisiä pellavia alusmekkoon. Ennen alusmekot olivat luonnonvärisestä pellavasta.

Vaatteisiin ompelin käsin kaikki näkyvät saumat. Keskiajalla ei ollut ompelukoneita, jolloin kaikki ompeleminen tapahtui käsin. Nyt ompelun nopeuttamiseksi piilossa olevat sauman ommeltiin koneella. Kaula-aukko, hihansuut ja helma ompelin siis käsin.

Vaatteiden kaavat eivät olleet helpot. Omat haasteet oli saada kiilat siististi ommeltua mekkojen etu- ja takapuolelle. Pienten kainalokiilojen ompeleminen ei ollut helppoa eikä yksinkertaista, mutta halusin mekkoon alkuperäisen mallin mukaan tehdä myös kainaloihin lisätilaa tuovat kiilat. Näin mekosta saadaan mahdollisimman alkuperäisen mallin mukainen, jolloin puku muistuttaa enemmän keskiaikaista.

Huolittelin kaikki vaatteiden osat saumurilla. 

Valmis alusmekko alla olevassa kuvassa Barbien päällä.

Valmis alus ja päällysmekko.

Päällys- ja alusmekko vöiden, kukkaroiden, hilkan ja kenkien kanssa alla olevassa kuvassa.

Barbieni (1970-luvulta) vaatteet päällä. 

Tavoitteena tässä tuoteprojektissa oli suunnitella ja valmistaa uudenlaiset asukokonaisuudet Barbie-nukelle, jotka sopivat käyttöön ja leikkeihin. Projekti liittyi käsityötieteen perusopintoihin vuonna 2013.

YRTTILÄÄKINTÄ

Fytoterapia, herbalismi = yrttilääkintä

- rohtokasveilla lääkitsemistä

- yrttien käyttöä ravintona ja mausteena

Yrttihoidot

- sairauksien hoitoa

- sairauksien ennaltaehkäisyä -> vastustuskyvyn parantaminen

- vahvistamaan elimistöä

- yleensä yrtit vahvistavat munuaisia ja poistavat nestettä -> kuona-aineet pois elimistöstä

Rohtojen valmistus

- yrttejä luonnosta ja puutarhasta

- tuoreena ja kuivattuna

- tunnettava

- oikeaan aikaan kerättyjä

Yrttiöljy

- paikallisesti iholle kipujen ja iho-ongelmien hoitoon

- kylvyissä (jalkakylpy 5 ml)

- yrttiöljyä salvojen tekoon

Säilöntäaineena eteeriset öljyt + hajusteena + rohtovaikutusta tehostamaan.

Öljykääre

- yrttiöljyä hoidettavalle alueelle -> peitä kuumalla pyyhkeellä -> sido ->villahuivi päälle

Hoitopakkaukset (kylmät tulehduksille, lämpimät rentouttamaan)

- tuore tai kuivattu kasvi tai yrtti sellaisenaan tai sekoitettuna  turpeeseen, saveen, rahkaan, puuroon

- murskattu kasvimassa + esim. turve ->seos levitetään öljytetylle iholle 3-30 min.

- ”tuliset pakkaukset” poskiontelon- ja keuhkoputken tulehduksiin (esim. valkosipuli ja piparjuuri)

- ”vetävät viileät pakkaukset” -> reumaattiset ja tulehtuneet nivelet -> murskattu kasvi (esim. piharatamo) tai nuijitut lehdet (kaali) hoidettavalle alueelle ja peitetään peitteellä -> ½-10 t

Viljapussit 

 - kaura, ohra, ruis, vehnä -> kylminä tulehduksiin, lämpiminä rentouttamaan

Tinktuura = uute (sisäisesti ja ulkoisesti: hyönteisten pistot, haavat, kylvyt, kääreet)

- uutetaan murskattua kasvimassaa vahvassa alkoholissa

- uuttosuhde: 1 osa kasvia, 2-5 osaa alkoholia

- sekoitetaan päivittäin 2 vrk -> siivilöidään -> suodatetaan

Yrttitee (sisäisesti kuumana/kylmänä kuuriluonteisesti (2 vk), ulkoisesti kylpyjä/kääreitä)

- tee: kuumassa vedessä haudutettu tee kasvin lehdistä ja kukista

- tee on valmistustavasta riippuen haude tai keite

- haude (infuusio): kasvin kovimmista osista  tuoreista (1 rkl/teekp) tai kuivatetuista ½- 1 tl/teekp)  -> murskataan -> haudutetaan lähes kiehuvassa vedessä kannen alla 5-20 min.

- kylmähaude (maseraatio): kasvin juurista, kuoresta, siemenistä, hedelmistä, jäkälästä -> murskataan, vedessä huoneenlämmössä 6-12 t, sihtaa pois hauteesta, ei lämmitetä

- keite (decocta): yleensä kasvin juurista, kuoresta, siemenistä, hedelmistä, kuivattua yrttiä 1-2 tl/teekp ->murskattuja kasvinosia liotetaan huoneenlämpöisessä vedessä 6-12 t-> keitä n. 5 min

- kylpy: yritit (jalkakylpy: n. 15 g kuivattuna, 100-150g tuoreena) haudutettan n. 20 min. muutamassa litrassa kuumaa vettä ->haude lisätään kylpyveteen

- kääre: kasta pyyhe kuumaan tai kylmään yrttiteehen -> aseta iholle -> kuiva pyyhe päälle

Ryijy ompelemalla

Pohjakankaaksi sopii mikä tahansa tukeva, harvarakenteinen kangas, esimerkiksi juuttikangas (= säkkikangas) tai kanavakangas. Juuttikankaasta voi vetää pois yksittäisiä lankoja nukkarivien kohdilta ompelun helpottamiseksi. Neulaksi valitaan isosilmäinen ja tylppäpäinen neula.

Ryijykudonta on helppoa ja nopeaa. Se sopii hyvin myös alakoululaisille. Ryijykudonnassa otetaan lankaa 2–4 nelinkertaisesti. Käytettäessä 7-veljestä lankaa, sopiva on tehdä kaksinkertaisesti ryijynukkia. Ommellessa käytetään apuna viivoitinta, jotta saadaan nukat samanpituiseksi. Nukkarivien tiheys vaikuttaa myös ryijyn ulkonäköön. 

Alla olevassa kuvassa on tehty kokeillut eri nukkatiheyksillä. Vasemmassa on väliä 4 riviä ja oikealla on riviväli 2. Oikeassa on nukka tuuheampaa kuin vasemmalla olevassa. Tämä johtuu siitä, että oikealla on enemmän nukkaa.

Marttana pohjoismaisessa konferenssissa

Martoilla, meillä jäsenillä, on mahdollisuus kerran vuodessa tavata kanssasisaria Pohjoismaissa. Tänä vuonna järjestämisvastuussa oli Marttaliitto yhdessä Lapin Marttojen kanssa. Taustalla on NKF (Nordens kvinnoförbund) eli Pohjoismainen Naisliitto, jonka jäsen Marttaliitto on. NKF on perustettu vuonna 1919. Tällä hetkellä jäsenjärjestönä ovat mukana Marttaliitto, Finlands svenska Marthaförbund, Riksförbundet Hem och Samhälle (Ruotsi), Kvinne- og Familieförbund (Norja) ja Kvenfélagasamband Ìslands (Islanti). Tanskalainen jäsenjärjestö ei tällä hetkellä kuuluu NKF:ään.

Tänä vuonna teemana oli  Rajaton pohjoinen nainen. Yli sata naista Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Islannista kokoontui 26.–29.6.2014 Rovaniemelle kesäkonferenssiin. Saimme ihastella yötöntä yötä ja oppia toisiltamme. Ideat ja kokemukset ovat monesti vuorovaikutuksen synnyttämiä. 

Rajaton pohjoinen nainen, hänellä on mahdollisuuksia erilaiseen ja monipuoliseen yhteistyöhön, koska pohjolassa on kolme rajanaapuria. Naisjärjestöt Pohjoismaissa toimivat perheiden, kotien ja yhteiskunnan hyväksi. 

     

Konferenssimme suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. Hän itse ei ollut paikalla, mutta Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä luki tervehdyksen suomeksi.

Kokoonnuimme luennoille Arktikumiin, joka on museo ja tiedekeskus Ounasjoen vieressä.

Liisa Eloranta Lapin Martoista ja Marttaliiton hallituksesta toivotti konferenssivieraat tervetulleeksi Rovaniemelle ja konferenssiin. 

Lapin yliopiston professori Soile Veijola kysyi: Mitä nainen haluaa? Pohjoisilta naisilta tulee kysyä, mitä he haluavat ja annettava se heille. Irma Kuukasjärvi Lappsetista puolestaan antoi ajattelemisen aihetta yrittäjyyteen, joka on elämäntapa ja tapa elää. Yrittäjyyteen liittyy ahkeruus, vastuullisuus, nopeus, ketteryys, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys, määrätietoisuus ja tavoitehakuisuus. Rovaniemen taidemuseolta Riitta Kuusikko kertoi Andreas Alariestosta (1900–1989). Hän oli taiteilija, tarinankertoja ja Lapin kansanperinteen tallentaja. Lopuksi kuulimme Sari Niemisalolta (Lapin yliopisto ja Lapin Martat), miksi on tärkeää tutkia Marttojen historiaa Lapissa. 

Saimme kuulla luentojen välillä pohjoisinta käsikelloyhtyettä Lapin käsikellot. Ryhmä on soittanut 13 vuotta. Yleensä soittajat ovat naisia, mutta tässä soittajat ovat naisia ja miehiä. Ryhmä soittaa ryhmänä, kvartettina, duona ja soolona. Yleensä käsikelloja soitetaan pöytien ääressä, mutta tähän konferenssiin oli soitettavat kappaleet valittu siten, että oli 22 kättä ja 22 kelloa. Soitto oli rauhoittavaa.

Rovaniemen kaupunginjohtaja toivotti meidät tervetulleeksi. Kaupungin vastaanotto oli taidemuseo Korundilla. Tarjolla oli pientä purtavaa.

Kaupungin vastaanoton jälkeen meillä oli vielä Hotelli Pohjanhovissa illallinen. Konferenssissä ei tarvinnut olla nälissään. Ruoka oli hyvää, tyypillistä lappilaista. Sellaista ruokaa olin toivonutkin syöväni tällä matkalla.

Toinen konferenssipäivä oli vapaamuotoisempi. Päivä alkoi Rovaniemen kirkosta, jossa Marianne Heikkilä Marttaliitosta ja Petra Marthaförbundistä antoivat meille ajattelemisen aihetta päivään. Tämän jälkeen lähdimme varisnaiselle kiertoajelulle.

Ihailimme Ounasvaaralta maisemia. Sää suosi, mutta mäkärät olisi saaneet olla "koomassa".

Kävimme napapiirillä.

Lapin Martat järjesti meille muotinäytöksen heidän tarjoaman lounaan yhteydessä. Ensimmäisenä oli mekko 1930-luvulta.

Alla olevassa kuvassa  mekko on 1950-luvulta. Huiveja on useita eri värejä, mm. sinisiä, keltaisia, punaisia ja valkoisia.

Uusinta kangasta on villakankainen hame, jota on saatavilla pitkänä tai lyhyenä. Tätä uutta kangasta voi hyödyntää eri tavoin, esim. kukkaroiksi tai sisustustekstiileiksi tai vaatteiksi. Ruutukangas on kontroloitu kangas.

Illalliselle saimme yllätysvieraan, joulupukin.

Pohjoissavolaisia marttoja oli juhlaillallisen jälkeen Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä kanssa Ounasjoen rannalla. Taustalla alla olevassa kuvassa näkyy jätkänkynttilä-silta. Sää oli aurinkoinen ja kansallispukuisia naisia kuvasi ahkerasti myös ulkomaalaiset turistit.

Viimeisenä konferenssipäivänä oli esillä julkilausumaesitykset. Konferenssissä saatiin päätettyä julkilausumat, jotka naisjärjestöt toimittavat omissa maissaan päättäjille.

Ensi vuonna tapaamme pohjoismaisia ”marttoja” Grännassa, Ruotsissa. Silloin teemana on Elämänlaatu, jota tarkastellaan eri näkökulmista. Tavataan siellä!