Savolaiset perinneruoat keväällä

Savolaisen perheen ruokailu maalaistalossa tapahtui tavallisissa oloissa niin arkena kuin pyhäisin tuvan suuressa pöydässä, joka sijaitsi poikkeuksetta uunin vastakkaisessa nurkassa sivu päätyseinän suuntaisena. Pöydän nurkan puoleista päätä nimitettiin yläpääksi, kun taas karsinapuoli eli naisten puoli oli alapää. Monet sananparret liittyvät syömiseen ja osoittavat minkälaisia syömisen sääntöjä oli. ”Suusta syöneen näkköö” saattoi joku puolustautua, jos hänelle huomautettiin, että piimää tai ruokaa oli suupielessä tai parrassa.

Marian ilmestymispäivänä (25.3.) vietettiin ennen täsmälleen yhdeksän kuukautta ennen joulua. Kevät on maaliskuun lopulla hyvällä alulla. Lehmät olivat poikineet, ja niistä lypsettiin juustomaitoa, joka oli monen herkullisen keväisen ruoan perusraaka-aine. Uuni- ja keittojuusto, kermarieska ja tavallinen pannurieska olivat Marianpäivän ruokia. Jos oli tiedossa pitoja tai vieraita, otettiin juustomaidon päältä kerma rieskojen valmistukseen. Pohjamaidosta keitettiin tai paistettiin juustoja. Myös munaruokia voitiin jo valmistaa. Mariana Mikkelin seudulla syötiin kalaruokia. ”Makkarat Mariana” – viimeisten makkaroiden syöminen oli viisasta, sillä säät lämpenivät. Aikaisemmin keväällä syntynyt juottovasikka voitiin teurastaa ja valmistaa vasikkapaistia. Jälkiruokana oli hillapuuro tai veskunasoppa eli sekahedelmäkiisseli, joka juhlisti tämän keväisen juhlapäivän aterioita.

Pitkänäperjantaina oli savolaisissa tuvissa hellan ääressä hiljaista. Ruoan niukkuudella muistutettiin päivään sisältyvistä kärsimyksistä. Pitkänperjantain ruokiin kuului aamiaiseksi valmistettu murhevelli, joka keitettiin manna- tai riisiryyneistä. Aamulla oli käyty kirkossa, ja kirkkoon lähtijät olivat juoneet pullakahvit. Lounaalle eli puoliseksi tarjottiin lihasoppaa.

Savossa ei pääsiäinen ollut niin riemukas juhla kuin Karjalassa, eikä ruokapöytäkään ollut yhtä runsas. Savolaiset pääsiäisruoat valmistettiin yleensä vasikanlihasta, juustomaidosta ja munista. Pääsiäispaisti tehtiin pari viikkoa oikealla maidolla juotetusta pikkuvasikasta. Savolainen paisti, yksi maailman hienoimmista liharuoista, voissa ja lihasnesteessä haudutettu pikkuvasikanpaisti oli varsin tavallinen pääsiäispaisti. Tytinä eli alatoopi eli lihahyytelö oli yleisimpiä pääsiäisajan ruokia, sillä pikkuvasikoita teurastettiin keväällä runsaasti. Jauhetusta vasikanlihasta tehtiin lihapullia. Uunissa padassa tai pannussa tehtiin juustopaistia. Juusto- eli pihkamaidosta keitettiin padassa pihkapiimää. Se oli erikoisherkkua. Pihkamaitokaakuksi sanottiin pihkamaidosta ja jauhoista paistettua pannukakkua. Pihkamaidosta voitiin kuoria päällinen, pihkapäällinen ja kirnunta siitä pihkavoita. Pääsiäispöytään paistettiin laatikkoruoiksi lanttu- ja porkkanalaatikkoa, myöhemmin makaronilaatikkoa. Keitettyjä kananmunia syötiin luonnollisesti pääsiäispöydässä. Herrasväet keittivät puljonkia eli lihalientä ja leipoivat pasteijoita. Muuten pääsiäisruoat kaikissa kansanluokissa olivat samanlaisia. Pääsiäisleivonnaisia olivat kullankeltainen sokerikakku, piirakat ja koristeellinen kirjaleipä. Jälkiruokina syötiin hillapuuroa, rusina- tai veskunasoppaa. Etelä-Savossa valmistettiin hapanmämmiä. Nykypolvelle tuttua imeltämällä tehtyä mämmiä edelsi imellos, joka oli lasten herkkua.

Jyrinpäivä (23.4.) oli merkkipäivä tulevan kesän ohrasatoa ennustettaessa. Tästä päivästä katsottiin alkavan savolaisten runsaiden kalasaaliiden kauden. Monin paikoin Savossa syötiin silloin Jyrinpäivän kalakeitto. Se oli tavallinen kalakeitto, usein hauesta keitetty. Joissakin paikoissa valmistettiin Jyrinpäivän kalakukko.

Sohvinpäivänä (15.5.) oli tietysti kalakeitto ruokapöydässä. Lahnakauden aikaan se saattoi olla esimerkiksi lahnanpääkeitto. Maaningalla juotiin mahlakaljaa. Tavallisesti mahlaa kuitenkin juotiin sellaisenaan, keväisenä herkkujuomana.

Helatorstaihin ja helluntaihin liittyy Savossa vähän ruokaperinteitä. Syynä tähän on vuodenajan ruokatalouden yksipuolisuus. Entiset ruokavarastot olivat loppumaisillaan eikä luonto vielä tarjonnut syötäväksi kelpaavaa. Tuore kala ja maito olivat viljan lisäksi ainoat käytettävissä olevat raaka-aineet. Etelä-Savossa paistettiin sentään lettuja pyhien kunniaksi. Helaletut paistettiin ulkona, jos oli hyvä sää. Lintujen munia kerättiin pesimisaikaan pesistä, keitettiin ja syötiin vaihteluna ruokapöydässä. Muuten olivat vellit, puurot, keitetty ja paistettu kala sekä kalakukko tämän ajan ruokia Savossa sekä arkena että pyhänä. Nokkosesta voitiin kiehauttaa vaihteluksi nokkoskeittoa.

Ahvenkukko

Kuori:
7 dl vettä
vajaa 1 rkl suolaa
50 g sulatettua voita
noin 800 g ruisjauhoja
noin 300 g hiivaleipäjauhoja

Täyte:
1 kg ahvenia
500 g kylkisilavaa
1,5 rkl suolaa

Kuoriaineet vaivataan tiiviiksi ja sitkeäksi taikinaksi. Siitä taputellaan tai kaulitaan soikea levy, joka on keskeltä noin 1 cm paksu ja reunoilta ohuempi. Jätä vähän taikinaa talteen, jos kukko alkaa paistamisen aikaan laulaa. Vuotavaan kohtaan tarvitaan taikinaa, jolla vuoto tukitaan. Levy keskustaan ripotellaan esim. ohra- tai riisiryynejä. Ennen kuin ladot kalat taikinalevyn päälle tarkista, että kuori ei ole pöydässä kiinni. Peratut, hyvin valutetut kalat ladotaan kerroksittain silavaviipaleiden kanssa taikinalevyn keskelle. Suolaa ripotellaan väliin. Levyn reunat nostetaan täytteen päälle ja silotellaan vedellä, samalla kukkoa muotoillaan. Pintaan ripotellaan ruisjauhoja. Alkulämpötila on puoli tuntia 250–275 °C:ssa, jonka aikana kukko saa väriä. Tämän jälkeen lämpöä alennetaan asteittain niin, että se on ensimmäisen paistotunnin lopussa 200 °C. Sitten kukonkuori voidellaan kamaralla, ja kukko kääritään alumiinifolioon. Jos ei ole alumiinifoliota, niin leivinpaperi kostutetaan vedellä ja se kääritään ensin kukon ympärille. Tämän jälkeen kukko kääritään sanomalehtien ympärille. Täytteen pehmenemiseksi ahvenkukkoa haudutetaan 100–150 °C:ssa seitsemän tuntia. Aloita kukon syöminen keskeltä tekemällä pyöreä reikä keskelle kuorta.

Vaihtoehtoja: kalojen sijasta voi käyttää lanttu- tai perunaviipaleita, sieniä ja naudanlihaa. Nämä täytteet eivät tarvitse niin pitkää haudutusaikaa uunissa kuin ahvenkukko.

Ekryörä

4 sorsanmunaa (tai kananmunia)
4 kkp maitoa
0,5 tl suolaa

Munia, maitoa ja suolaa sekoitetaan. Panulla sulatetaan voita ja munamaito kaadetaan hyytymään siihen. Hyytymisen aikana irrotellaan ja käännellään seosta kunnes alapuoli on saanut rusketusta.

Ohrapiirakat (30–35 kpl)

2 dl vettä
1 tl suolaa
0,5 dl pettujauhoja
3 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja

Täyte:
2 dl rikottuja ohrasuurimoita
2 dl vettä
1 l maitoa
1 tl suolaa

Sekoita kylmään veteen suola ja jauhot, vaivaa taikinaksi. Keitä ohrapuuro: kiehauta ensin vesi ja rikotut ohrasuurimot, lisää maitoa ja keitä puuroksi. Lisää lopuksi suola puuroon. Anna puuron jäähtyä. Leivo taikinasta tanko, joka jaetaan yhtä suuriin osiin. Pyöritä palat palloiksi, jotka taputellaan kakkaroiksi. Lado litteät kakkarat päällekkäin kuivumisen estämiseksi. Aja piirakkapulikalla litteät kakkarat ohuiksi pyöreiksi tai soikeiksi kuoriksi, jotka kokoat limittäin pinoon ripotellen väliin ruisjauhoja. Voit laittaa muovipussin pinon päälle, jotta kuoret eivät kuivu. Täyttämistä varten ota ensin ylimääräinen jauho kuoresta ja levitä kuoria työpöydälle. Levitä täytettä piirakan päälle, rypytä piirakka ja nosta pellille vieri viereen. Paista piirakat kuumassa uunissa noin 300 °C:ssa, kunnes piirakka on saanut pintaan ja pohjaan väriä. Paistamisen jälkeen kasta piirakat voi-vesiseoksessa tai voi-maitoseoksessa ja hauduta pehmeiksi peitettynä. Kokeile myös täytteenä porkkana-ohrapuuroa, jolloin saat piirakoista kauniin värisiä. Tarjoa munavoin kanssa.

Perunarieskat (noin 25 kpl)

700 g perunasosetta
1 hanhenmuna (= 2 kananmunaa)
2 dl mahlaa
25 g hiivaa
2,5 dl ohrajauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
2 tl merisuolaa
50 g voita

Perunasoseen joukkoon lisätään muna/munat, kädenlämpöiseen mahlaan lietetty hiiva, suola, jauhot ja sulatettu rasva. Pehmeästä taikinasta taputellaan leivinpaperille uunipellille pieniä annosrieskoja, jotka paistetaan heti 250 °C:ssa noin 15 minuuttia.

Nokkossämpylät (30 kpl, isoja 15 kpl)

5 dl mahlaa
50 g hiivaa
1 tl suolaa
2 rkl hunajaa
0,5 dl keitettyä, hienonnettua nokkosta
2 raastettua peruna
4 dl ruisjauhoja
8 dl vehnäjauhoja
0,5 dl rypsiöljyä

Kädenlämpöiseen mahlaan sekoitetaan hiiva, suola, hunaja, nokkonen, perunaraaste ja jauhot. Vaivaa taikinaksi ja lopuksi lisää öljy. Kun taikina on valmis, laita kohoamaan. Kohonneesta taikinasta leivotaan pyöreitä tai soikeita sämpylöitä. Anna sämpylöiden kohota, jonka jälkeen paista 225 °C:ssa noin 15 minuuttia.

Perinnetiedon lähde: Räsänen, B. Hyvvee ja hyvän parasta.

Tennarisukat

Jonkinlaiset "tennarisukat" näin Facebookissa, joten eiku itse neulomaan lyhytvartisia sukkia ja samaan tyyliin lapaset.

Sukat edestä

Sivukoriste sukassa

Lapaset samaan tyyliin

Klassikkoja keväälle

Keväälle sattuu useita juhlapäiviä, joille on vakiintuneet herkut perinteitä noudattaen. Alueellisten ja omien mieltymysten mukaan reseptejä löytyy useita erilaisia samoille tuotteille. Itse voi myös kehitellä omat erikoisuudet.

Nauti kansallisrunoilijan leivos

Olemme tottuneet juhlistamaan Runebergin päivää 5.2. Runebergin tortulla. Leivos on saanut nimensä Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin mukaan, jonka kerrotaan mielellään nauttineen leivoksia aamiaisella aamuryypyn kera. Tarinan mukaan Runebergillä oli makean nälkä, joten hän pyysi vaimoltaan Fredrika Runebergiltä jotain makeaa. Hänellä ei sillä hetkellä kuitenkaan ollut mitään hyvää tarjolla. Hän kehitti raaka-aineista, joita hänellä oli, vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksinmuruista ja manteleista leivoksen, jotka hän koristeli omenahillolla ja sokerikuorrutuksella.

                      Runebergin leivos on perinteisimmillään mantelilla, arrakkipunssilla tai rommilla maustettu sylinterinmuotoinen leivos, joka on koristeltu vadelmahillolla ja sokerikuorrutusrenkaalla. Kotitekoiset Runebergin tortut ovat lähinnä muffinssimaisia leivoksia. Erilaisia variaatioita Runebergin tortuista on olemassa ja jokainen voi kehittää omansa. Korppujauhot voi vaihtaa leseisiin tai pipari- tai pikkuleipämurskaan. Halutessa voi jokainen kotikokki myös lisätä mausteita, kuten esimerkiksi kardemummaa tai vaniljasokeria. Jos ei pidä karvasmanteliöljyn mausta, sen voi korvata manteliliköörillä, punssilla tai vaikkapa rommilla. Tai jos ei halua lisätä mitään alkoholipitoista, niin kostuttamiseen sopii sokerivettä.

Liukasta laskiaista laskiaispullia ja pannukakkua syömällä

Liukasta laskiaista toivotetaan maaliskuussa. Laskiaispulla on perinneleivos kuin myös hernekeitto ja pannukakku laskiaisena. Laskiaispullia syötiin alun perin suurimmassa osassa Ruotsia laskiaistiistaina. Myöhemmin paastoamisen merkitys ruotsalaisten keskuudessa väheni, jolloin niitä syötiin joka tiistai paaston aikana. Nykyisin markkinoidaan laskiaispullia myös talvi- tai kermapullana laskiaisajan ulkopuolella.

                      Suullisen perimätiedon mukaan laskiaispullat olivat sileitä pullia, joita vain sai syödä paaston aikaan. Tehdäkseen ruoan reilummaksi ihmiset alkoivat tehdä reikiä pulliin, johon lisäsivät herkkuja. Vähitellen sisällys kehittyi mantelimassaksi ja kermavaahdoksi, joka on oikea täyte Ruotsissa. Perinteisesti laskiaispulla syötiin syvältä lautaselta lämpimän maidon kanssa, johon oli laitettu ripaus suolaa. Joillakin paikkakunnilla kanelia ripoteltiin myös pullan päälle. Suomeen laskiaispulla tuli 1900-luvun alkupuolella ruotsinkielisten rannikkoseutujen kautta. Suomalaiset suosivat pullan täytteenä hilloa ja kermavaahtoa.

                      Pannukakku tunnetaan ympäri maailman ja se luokitellaan leivonnaiseksi, joka paistetaan paistinpannulla tai uunissa. Pannukakku tarjotaan kylmänä tai kuumana yleensä makeiden lisukkeiden kuten sokerin, hillon, marjojen tai kermavaahdon kanssa. Ruotsalaiset syövät myös läskipannukakkua. Pannukakkutaikinan joukkoon lisätään paistinpannulla paistetut pekonipalat. Puolukkasurvos tai -hillo sopii mainiosti läskipannukakun kyytipojaksi. Näin saadaan suolainen vaihtoehto. Pannukakkutaikinaan voi lisätä myös esimerkiksi sieniä tai hedelmiä.

Pääsiäisenä herkullisia rahkapullia

Rahka sopii hyvin perinteikkäisiin pääsiäisleivonnaisiin. Pohjana voi olla pulla- tai murotaikina. Rahkaan on myös mahdollista yhdistää esimerkisi juustoa, rusinoita tai hedelmiä. Rahkan rasvapitoisuus on alle prosentin, joten siitä saa kevyempiä leivonnaisia, jos vaihtaa kuohukerman rahkaan. Rahka luokitellaan sekä tuorejuustoksi että piimätuotteeksi.

Vappuna suussa sulavia munkkeja   

Mitä olisikaan vappu ilman munkkirinkeleitä ja simaa? Hyvin moni haluaa leipoa munkit itse. Se ei ole vaikeaa, mutta kuuman rasvan kanssa on syytä olla varovainen. Suomessa valmistetaan perinteisiesti munkkirinkeleitä. Pallomunkit ovat myös suosittuja, ja ne sisältävät hilloa. Tomusokerilla voidaan kuorrutettaa munkkeja, esim. berliininmunkilla on vaaleanpunainen kuorrute. Konvehtiamunkit ovat pieniä ja sopivat esimerkiksi lasten juhliin mainiosti. Possun muotoiset munkkipussut hilloa sisältävä on monelle kesätorin asiakkaalle must. Donitsit kuuluvat myös munkkeihin, mutta on tavallisia munkkirinkeliä pienempiä. Ne voivat olla sokeroituja tai kuorrutettuja. Nykyisin on tarjolla munkeissa uusia muotoja, kuten tähtiä tai kukkia. Itse voi muotoiluun käyttää mm. piparkakkumuotteja. Vain luovuus on leipojan rajana!

Sorsan- ja hanhenmunilla onnistuu leipominen

Kokeile sorsan- ja hanhenmunia leivonnassa. Ne toimivat samalla tavalla kuin kananmunatkin. Munia voi ostaa sorsien ja hanhien kasvattajilta. Sorsanmunat ovat vihertäviä ja yksi muna vastaa yhtä kananmunaa. Hanhenmunat ovat isoja ja valkoisia. Yksi hanhenmuna vastaa kahta kananmunaa.

Runebergintortut (n. 35 kpl)

250 g voita

3 dl sokeria

1 hanhenmuna

5,5 dl vehnäjauhoja

3 dl kauraleseitä

1,75 dl mantelirouhetta

2 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

3 dl piimää

1 rkl sitruunamehua

3 tippaa karvasmanteliöljyä tai

3 rkl mantelilikööriä

Koristeluun:

vadelmahilloa

0,5 dl tomusokeria

0,5 dl sitruunamehua

Vaahdota pehmeä huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon munat yksitellen. Lisää taikinaan keskenään sekoitetut kuvat aineet sekä piimä, sitruunamehu ja karvasmanteliöljy. Sekoita taikina tasaiseksi. Laita lusikalla nokare taikinaa muffinssivuokiin, jotka ovat uunipelllillä. Paista 200-asteessa uunin keskitasossa noin 15 minuuttia. Jäähdytä muffinssit. Koriste vadelmahillolla. Sekoita tomusokerista ja sitruunamehusta seos. Laita se muovipussiin ja leikkaa pussin kulmaan pieni reikä. Pursota kuorrutusta renkaaksi hillon ympärille.

Laskiaispullat

5 dl maitoa

1 tl suolaa

1,5 dl sokeria

50 g hiivaa

1 tl kardemummaa

1 sorsanmuna

11 dl vehnäjauhoja

50 g sulatettua voita

Koristeluun:

mantelimassa tai hilloa

vatkattua kuohukermaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri, suola, kardemumma, kananmuna ja jauhot vatkaten, vaivaa taikina kimmoisaksi, lopuksi lisää sulatettu voi. Kohota. Jaa taikina noin 18 palaan ja pyritä niistä pallot. Kohota pullat. Ennen paistamista voitele ne munalla ja lisää raesokeria pinnalle. Paista 225-asteessa 15 minuuttia. Paistamisen jälkeen leikkaa pullan pää irti, laita pullaan sisään mantelimassaa tai hilloa ja kermavaahtoa. Halutessasi voit ennen tarjoilua koristella vielä tomusokerilla pullan pinnan.

Pannukakku (uunipellillinen)

1 l maitoa

1 tl suolaa

3 rkl kuusenkerkkäsiirappia tai hunajaa

3 sorsanmunaa

0,5 dl pettujauhoja

4,5 dl vehnäjauhoja

Vatkaa munat ja lisää maito, suola, kuusenkerkkäsiirappi ja jauhot vatkaten. Anna taikinan levätä ½–1 tunti, jonka jälkeen kaada taikina voidellulle uunipellille. Paista 225-asteeessa noin 25 minuuttia. Tarjoa hillon kanssa. Koristele tomusokerilla tai kermavaahdolla.

Rahkapullat (23–25 kpl)

5 dl maitoa tai mahlaa

1,5 dl sokeria

1 tl (ruusu)suolaa

2 dl kookoshiutaleita

11 dl vehnäjauhoja

0,75 dl rypsiöljyä tai sulatettua voita

Täyte:

250 g rahkaa

2 rkl maitoa

1 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 rkl sitruunanmehua

1 dl rusinoita

Sekoita täytteen kaikki aineet keskenään.

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri, suola, kookoshiutaleet ja jauhot vatkaten, vaivaa taikina kimmoisaksi, lopuksi lisää rypsiöljy. Kohota. Tee täyte sekoittamalla kaikki aineet keskenään. Jaa taikina noin 23 palaan ja pyritä niistä pallot. Kohota pullat. Ennen paistamista voitele ne munalla ja paina esimerkiksi lasilla keskeltä, lisää keskustaan rahkatäyte. Paista 225-asteessa 15 minuuttia

Munkit  (30 kpl)

5 dl mahlaa

1 dl sokeria

1 tl suolaa

50 g hiivaa

11 dl vehnäjauhoja

0,5 dl rypsiöljyä

Lämmitä mahla kädenlämpöiseksi, lisää sekoittaen sokeri, suola, hiiva ja jauhot. Lisää taikinaan lopussa öljy.

Kohota taikina noin kaksinkertaiseksi, jonka jälkeen leivot esim. munkkirinkilöitä. Kohta rinkilät. Paista rypsiöljyssä kattilassa kullanruskeiksi. Älä kuumenna öljyä liikaa.

Kämmekkäät

Näiden kämmekkäiden ohjeen otin Punomon sivuilta

http://teeitse.punomo.fi/home/pirjo.sinervo/neuleohjeet/kammekas/index.html

Yllä olevassa kuvassa olen käyttänyt joskus kauan aikaa sitten

Marttojen kasvivärjäyskurssilla värjäämiäni villalankoja.

Näitä kämmekkäitä tein eri keltaisilla vaihtoehdoilla.

Lisäksi olen neulonut kämmekkäät veriseitikeillä ja verihelttaseitikeillä 

värjätyillä langoilla.

Keskellä kämmekkäissä on käytetty kylmämenetelmällä värjättyä lankaa.

Villalangat olen värjännyt itse.

Kämmekkäitä olen pitänyt ja tykännyt.

Säärystimet

Kuvan mustat säärystimet näin Facebookissa, joten tuumasta toimeen tekemään itselleni sopivat säärystimet.

Alkuun tein 70 ketjusilmukkaa, joka tuntui sopivalle omaan jalkaan. Tämän jälkeen tein 8 kerrosta pylväitä (70 p/kerros). Sitten aloin kaventamaan joka toisella kerroksella kahdella pylväällä eli

9. krs: 68 pylvästä
10. krs: 68 pylvästä
11. krs: 66 pylvästä

12. krs: 66 pylvästä
.
.
.
29. krs: 48 pylvästä
30. krs: 48 pylvästä, jonka jälkeen aloin virkkaamaan krokotiilivirkkausta.

Krokotiilivirkkausta on eri tekijöillä hieman eri tavoin.
Krokotiilivirkkaukseen otin ohjeen YouTubista https://www.youtube.com/watch?v=H4in7seykYc

Päätin kuitenkin vielä tehdä silkkinauhalle säärystimen yläosaan kujan, jotta säärystin pysyy kunnolla jalassa. Jos olisin tiennyt sen olevan hyvä ajatus heti alkuun, niin se olisi kannattanut virkata heti alkuun ja sitten alkaa tehdä varsinasita säärystimen osaa.

Pylväitä

Krokotiilivirkkausta alaosaan ja yläosaan reikäommelta

Palmikkovillasukat

Palmikkovillasukkien ohjeen Neulotut naisen polvisukat  otin Novitan sivuilta http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=93194.

Värillinen lanka on itseni värjäämää valkoista Seitsemän veljestä -lankaa. Lanka on värjätty reaktioväreillä.

Sukkia ehdin jo pitää ennen valokuuvaamista.

Ei ole kuvassa palmikot ihan suorassa, vaikka pyysin kuvaajaa (poikani) ne laittamaan suoraan. Itse oli hankala nähdä taakse.

Ailin lapaset

Opiskelijatuttuni neuloi Ailin lapasia. Ne olivat hyvännäköiset, joten halusin tehdä samanlaiset. Ohje on helppo ja kuitenkin saa kivan näköiset lapaset. Ne ovat myös hieman paksummat, kun tekee kahdella langalla.

Ohjeen Ailin lapasiin otin netistä http://www.ullaneule.net/0305/ohjeet_aili.html