NKF 100 vuotta

Vuonna 2019 NKF:n (Nordens Kvinnoförbund = Pohjoismaiden Naisliitto) kesäkonferenssi oli Ruotsissa Varbergissä. Vuonna 2018 se oli Maarianhaminassa.

 

13.6.2019

NKF:n hallitus kokoontuu perinteisesti ennen varsinaista konferenssiä. Suomesta edustajat ovat Marttaliitosta ja Finlands svenska Marthaförbundetistä. Lisäksi edustajat ovat Islannista, Ruotsista ja Ruotsista. Tänä vuonna oli epävirallinen edustaja myös Tanskasta. Islannilla on tällä hetkellä puheenjohtajan rooli.

Tämä vuosi on NKF:n juhlavuosi. Historiikki löytyy 

https://nordenskvinnoforbund.webbhuset.fi/Site/Data/2958/Files/NKF%20historiken%20-%20100%20a%CC%8Ar(1).pdf

14.6.2019

Konferenssi alkoi Boys' Voice -poikakuoron esiintymisellä. Kuoro laulaa Varbergin kirkon jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Kuoro on myös tehnyt levyn.

Boys' Voices

Ann-Charlotte Stenkill, Varbergin kunnallisneuvos, toivotti meidät tervetulleeksi Varbergin. Hallandin kunta on kolmanneksi suurin kunta Ruotsissa. Kunta on valittu kaksi kertaa peräkkäin superkunnaksi (v. 2018 ja 2019). Se, että kunta sai myös tänä vuonna palkinnon hämmästytti heitä itseäänkin. He kehittävät kuntaa menestyksekkäästi koko ajan, joten se on ollut ilmeisesti syy palkintoihin.

Siw Warholm (puh.joht. Riksförbundet Hem och Samhälle) toivotti meidät tervetulleeksi konferenssiin ja kiitti myös kaikkia luennoitsijoita. Ruotsilla oli tänä vuonna konferenssin järjestämisvastuu.

Ann-Charlotte Stenkill ja Siw Warholm

Gudrun Pordardottir Islannista on tällä hetkellä NKF:n puheenjohtaja (puheenjohtajuus kiertää eri Pohjoismaissa) ja hän toivotti konferenssiin osallistujat tervetulleeksi.

Gudrun Pordardottir

Hallandin maaherra Lena Sommestad kertoi, että on tärkeää tehdä yhteistyötä. Yhteistyöllä on tärkeä tehtävä edelleen kaikessa toiminnassa. Sosiaaliseen kestävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen on ollut kautta historian tärkeää. Ruotsalainen Husmodersförbund (nyk. Hem och Samhälle) on yksi isoimmista toimijoisa jo 100 vuotta sitten. Naisia koulutettiin, jotta saatiin ammattimaisuutta toimintaan.

Lena Sommestad

Kerstin Engle (Svenska Fistulastiftelsen puh.joht.) oli vähän aikaa sitten saapunut Addis Abebasta. Hän kertoi, että Hem och Samhälle on yksi suurimmasta Fistulasjukhusetin tukijoista. 60 vuotta on jo tehty toimintaa naisten hyväksi. Sairaalassa leikataan, kuntoutetaan ja tehdään ennaltaehkäisevää työtä, perhesuunnittelua, synnytysvaurioita saaneille naisille. He myös kouluttavat kätilöitä, jotka toimivat paikallisesti ympäri Etiopiaa.

Kerstin Engle esitelmöi

Birgitta Notlöf edusti Livsstycket designcenter för invandrarkvinnor, joka toimii Tenstassa. Birgitta oli hyvin innostunut ja energinen. Hän esitteli eri kankaita,jotka maahanmuuttajanaiset ovat yhdessä tehneet. Jokaisella kankaalla on tarina ja nimi. Alla olevan kuvan kankaan nimi on "Hela livet i en väska". Maahanmuuttajanaiset  ovat saaneet piirtää oman laukun, joka on sitten yhdistetty muiden laukkujen kanssa.

Birgitta kertoi, kun on vahvoja ja rohkeita naisia niin he saavat myös onnellisia lapsia. Toiminnassa käy noin 110-150 naista. Osa maahanmuuttajanaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Tämän vuoksi järjestettiin kurssi, jolloin 16 naista oppi lukemaan ja kirjottamaan. Projektin myötä syntyi myös kirja, joka on palkittu. Kieli on avain yhteiskuntaan sopeutumiseen.

Hem och Samhälle on valinnut Birgitan vuoden naiseksi. Siitä hän oli kiitollinen.

Birgitta Notlöf

Suomenruotsalainen Julia Brink (organisaatiokehittäjä) edusti Föreningen Nordenia (Suomessa Pohjola Norden), jolla on myös 100-vuotisjuhlavuosi.

Opettajille on maksutonta materiaalia yhdistyksen nettisivuilla Norden i skola. NKF ja Föreningen Norden voisi  mahdollisesti tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa. Koettiin, että siihen olisi mahdollisuuksia.

Julia Brink

Päivän viimeinen luento oli Örjan Brinkmanin (EU:n BEUC:n presidentti). BEUC on kuluttajien asialla EU-tasolla. Örjan tapaa heinäkuun alussa Suomessa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin.

Örjanilla oli kokemuksia martoista (kertoi ennen luentoa minulle ja Siskolle). Hän oli ollut käymässä Suomessa joitakin vuosia sitten. Hän oli ollut ravintolassa muutaman muun ruotsalaisen miehen kanssa. He olivat ihmetelleet, että mitä naisia on nuo ovat, kun ovat siivousmekot päällä. Selvisi, että ne olivat marttoja (oli ollut joku tapahtuma). Ruotsalaismiehet olivat saaneet tanssia koko illan. Oli ollut hyvin liikunnallinen ilta tanssien ;D

Örjan Brinkman

15.6.2019

Marttaliittoa edustivat Terhi, Sonja ja Sisko NKF:n kesäkonferenssissa. Suomenruotslaisia marttoja oli 15.

Toinen konferenssipäivä oli retkipäivä ympäristöön. Ensimmäinen kohde oli Ästad Vingård, jossa kasvatetaan Solaris-rypälettä. Se sopii Ruotsin ilmastoon, koska kestää kylmyyttä. Rypäleestä valmistetaan valkoviiniä, myös kuohuviiniä. Ensimmäiset köynnökset on istutettu vuonna 2011. Ne tuottavat rypäleitä 15-30 vuotta. Vanhemmista köynnöksistä saa paremmin ja laadukkaampaa satoa. Sadetus on rakennettu ja sitä käytetään, kun hallayöt uhkaavat erityisesti keväällä. Rypäleet poimitaan käsin. Ruotsissa on 30 viinitilaa.

Solaris-rypäle

Oppaamme oli sommelier-koultuksessa ja olimme hänen ensimmäinen ryhmänsä. Saimme tutustua myös tuotantotilaan, jossa meille kerrottiin viininvalmistuksen eri vaiheista.

Viime vuosina on ollut haasteellisia kesiä, jotka ovat vaikuttaneet myös rypälesatoihin. Vuonna 2014 saatiin kohtuullinen sato. Myynnissä ja ostettavissa oli kuohuviiniä.

Viinitila oli aiemmin ollut lypsytila. Nykyisin navetta on tunnelmallinen ravintola

Viinitilalla soimme salaattilounaan.

Lounaan jälkeen lähdimme lammassafarille Öströöhön.

Saimme tutustua rauhalliseen 8-vuotiaaseen Olleen.

Saimme nähdä Valdemar-koiran näytöksen, ja nähdä kuinka koira ajoi lampaat ryhmään.

Päiväkahvit ja pullat syötiin lammassafarin kahviossa. Erilaisia tuotteita oli myynnissä tilan kaupassa. Myös kahvilan lammastuoppeja kahville ja teelle oli myynnissä.

Pihapiirissä oli myös lampaita. Lampaat ovat rodultaan gotlannin lampaita. Pikkuinen päkä oli niin suloinen.

Retkipäivän iltana oli juhlaillallinen. Omaa juhlatunnelmaa varjosti kesäflunssa. Ääni oli surkea ja nuha muuttumassa pahempaan suuntaan...

Sonja ja Helga 80 v Islannnista

Juhlaillallinen oli juhlavassa salissa (samassa oli luennot). Taustalla soitti yhtye ja välillä oli puheita.

Alkuruokana valkoista parsaa

Pääruokana oli vasikkaa

Jälkiruokana oli kookospannakottaa

Lisää konferenssistä

https://nordenskvinnoforbund.webbhuset.fi/Site/Data/2958/Files/NKFs%20sommarkonferens(1).pdf


Vuonna 2020 NKF:n konferenssi on Islannissa. Seuraa tiedottamista Marttojen nettisivuilta. Tulee myös ensi vuoden alussa Martat-lehteen.

Lähde mukaan Islantiin!

Sienet piirakkaan

Erilaiset sienet kelpaavat leivontaan ja ruoanlaittoon. Moni valitsee poimittavat sienet omien mieltymysten mukaan. Joidenkin mielestä sienen värillä on väliä, joidenkin mielestä maulla on merkitystä. Tärkeää on tunnistaa sienet, joita aikoo poimia ja syödä. Useimmilla itiöemillä eli maan päälle työntyvillä sienillä on näköislajit. Osa näköislajejsta on myrkyllisiä, joten sienten tunnistaminen on tärkeää.

Sienet voidaan jakaa kevät-, kesä- ja syyssieniin. Tällä hetkellä on kevätsienikausi. Satoa antavat mm. korva- ja huhtasienet.

Alla olevan sienipiirakkaan käytin lähimetsästä poimittuja korvasieniä. Sesonkiraaka-ainetta! Korvasienten käsittely vaatii enemmän työtä kuin esimerkiksi keltavahverot tai tatit.

Käsittele korvasienet oikein eli puhdista huolellisesti, jotta saat hiekan ja roskat pois. Keitä kahdesti vähintään 5 minuuttia ja huuhtele runsaalla vedellä molempien keittokertojen välillä. Kaada keitin- ja huuhteluvesi viemääriin.

Lisätietoja korvasienistä Marttojen sivuilta: 

https://www.martat.fi/marttakoulu/sesongin-ruoka-aineet/sienet/korvasieni/

Sienipiirakkani resepti

Pohja:

100 g voita

3 dl hiivaleipäjauhoja

1/2 tl leivinjauhetta 

1/5 dl kylmää vettä

-> sekoita kaikki aineet keskenään tasaiseksi taikinaksi

-> taputtele taikina irtopohjalliseen vuokaan (voit vuoan voitelemisen sijaan laittaa pohjalle ja reunoille leivinpaperin)

-> paista 225-asteessa 10 min

Täyte:

- noin 2 dl käsiteltyä korvasieniä

- 1 sipuli tai 1dl purjosipulia

- 2 kananmunaa

- 1 prk kermaviiliä

- 1dl juustoraastetta

- ripaus suolaa

-> sekoita ja kaada esipaistetun pohjan päälle

-> pinnalle juustoraastetta

-> paista noin 20 minuuttia

Nauti salaatin kera!

Korvasienipiirakka

Tätä korvasienipiirakkaa tarjosin työkavereilleni, ja tykkäsivät!

Martat-lehdessä 3/2019

Marttaliiton jäsenet kirjoittavat vuorotellen eri aiheista Martat-lehteen. Tässä toinen kirjoittamani juttu ”Liekeissä”-palstalle, joka on Martat 3/2019 -numerossa.

Martat-lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja kuuluu Marttojen jäsenhintaan (40 euroa). Lehti saa paljon kiitosta jäseniltään ja ei-jäseniltä. Monet henkilöt liittyvät jäseniksi juuri lehden vuoksi. 

Sienestyskausi alkaa jo keväällä

Oma sienestyskausi alkaa keväällä, yleensä toukokuussa, kun lähden hakkuuaukeilta etsimään korvasieniä. Tänä vuonna voi etsiä lähimetsästä korvasieniä, kun vuosi-pari sitten sinne tehtiin hakkuita. Korvasienet muistuttavat tippaleipiä. Toisten mukaan aivoja. Eräs tuttu kysyi: "Näyttävät aivoille, ovatko sitten myös aivoille hyväksi?" Sienet ovat vähäenergisiä ja kevyttä ruokaa, joten siitä näkökulmasta "kyllä".

Korvasieni, myrkyllinen (oikein käsiteltynä hyvä)

Korvasienet ovat myrkyllisiä, joten ne tulee käsitelä oikein, jotta niistä saadaan syötäviä. Kun poimii korvasieniä, ne ovat yleensä hiekkaisia, koska kasvavat hiekkapohjaisissa havumetsissä rikotuissa maastoissa. Kannattaa poista jalan tuvi jo metsässä, kun se on hiekkainen. Kotona laitan kaikki korvasienet alkupesuun pesualtaaseen. Samalla nousee sieltä etanat pinnalle. Aina ei etanoita muuten huomaan muhkuraisista ja ontoista itiöemistä. Sienet on hyvä halkaista, koska sienen sisällä voi olla myös roskia.

Kun sienet on siivottu ja huuhdeltu hiekasta, ne laitetaan runsaaseen veteen kiehumaan. Sienet keitetään vähintään 5 minuutta kahdesti ja välillä huuhdotaan hyvin kylmällä vedellä. Kun sienet on keitetty kaksi kertaa vähintään 5 minuuttia ne huuhdellaan vielä runsaassa kylmässä vedessä. Keitin- ja huuhteluvesiä ei saa käyttää vaan ne kaadetaan pois. Muista myös huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta eli huippuimuri täysille ja tuuleta myös huoneistoa.

Korvasienet tulee keittää kahdesti  5 min.

Kun korvasienet on keitetty ne voidaan pakastaa rasioihin (sopiviin annoskokoihin) ja käyttää ruoanlaittoon ja leivontaan.

Korvasieniä pakastusrasioissa

Korvasienet voidaan myös kuivattaa, mutta ne tulee ensin liotta vähintään kaksi tuntia runsaassa vedessä, ja sen jälkeen käsitellän samalla tavalla kuin tuoreet korvasienet ennen käyttöä.

Ensimmäisistä korvasienistä tein broilerille sienikastiketta. Se onnistuu, kun tekee valkokastikkeen ja siihen lisää kuulotettua sipulia ja sieniä.

Korvasienikastiketta

Seuraavaksi ajattelin leipoa töihin sienipiirakkaa. Kuinka moni sitten uskaltaa maistaa...

Marttojen nettisivuilta löytyy erilaisia sieniruokia

https://www.martat.fi/reseptit/?fwp_recipe_search=sieni

Ihana kevät, luonnosta ruokaa ja hyvinvointia!

Sesonkijälkiruoka -raparperkiisseli

Nyt on kaunis lauantaipäivä, vapaapäivä. On aikaa mennä puutarhaan ihastelemaan. Siinä samassa tulee tarkastettua, kuinka raparperi on lähtenyt kasvamaan. Hyvin on lähtenyt, vaikka en lannoita sitä.

Raparperi takapihalla

Katkaisen varret ja poistan lehdet sekä huuhtelen varret. Viipaloin ne ja keitän kiisseliä puurolle.

Viipaloidut raparperinvarret

Raparperinvarret veteen kiehumaan sokerin kanssa. Suurustus perunajauhoilla. Resepti raparperikiisselille löytyy  Marttojen nettisivuilta: https://www.martat.fi/reseptit/raparperikiisseli/

Raparperin palat kattilassa

Valmis kiisseli  kaadetaan tarjottavaksi jälkiruokakulhoon. Kun kaataa kulhoon kuumaa kiisseliä, kannattaa laittaa teräslusikka tai -kauha, jotta astia ei halkea kuumuudesta. Äidin opettamat niksit ovat jääneet mieleen.

Valmis raparperikiisseli

Raparperissa on oksaalihappoa, joten kannattaa valmistaa maitopohjainen puuro, jonka kanssa syödään kiisseliä tai kiisselin joukkoon on hyvä lisätä maitoa lautaseelle.

Kiisseli maistuu maitopohjaisen kaurapuuron kanssa

Raparperinlehdet voit käyttää esimerkiksi vieraiden pyllynalusiksi saunaan. Ekologinen vaihtoehto. Käytön jälkeen kompostiin. Tämä on kierrätystä!

Raparperinlehdet

Mukavaa kesän alkua! Marttaillaan!

Marttojen opintomatka Etiopiaan 7.-16.10.2018

Mitä jäi marttojen Etiopian opintomatkasta käteen?

Martat ovat tehneet kehitysyhteistyötä lähes 40 vuotta. Marttaliiton hallitus on tehnyt strategisen linjauksen, että kehitysyhteistyötä tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Yksi tämän hetken kehitysyhteistyökohteista on Etiopiassa. Yhteistyö on lähtenyt käyntiin kaksi vuotta sitten Kynnys ry:n aloitteesta. Marttojen tavoitteena on opettaa ruoanvalmistustaitoja työpajatoiminnan kautta ja antaa myös ravitsemusneuvontaa. Tällä opintomatkalla kerrottiin suomalaisista ravitsemussuosituksista etiopialaisille naisille.

Kotitalousasiantuntijat Olga Aula ja Ringa Ropo kertoivat mm. suomalaisista ravitsemussuosituksista.

Martat saivat tutustua Addis Abebassa Etiopian vammaisten naisten järjestön EWDNA:n tiloihin ja toimintaan sekä tutustua muutaman EWDNA:n jäsenen työhön ja kotiin. Martoille matka on ollut avartava. Päivien päätteeksi kokemukset ovat vieneet sanattomaksi. Eräs martta totesi matkan aikana: ”Heikompien osa saa omat murheet näyttämään pieniltä.”

Kehitysyhteistyö maailmalla sitä työtä, jota Martat ovat tehneet alkuaikoina Suomessa eli neuvoneet ja opastaneet, jotta perheiden arki olisi helpompaa. Tavoitteena silloin ja nyt on auttaa naisia auttamaan itse itseään. Tällä opintomatkalla olemme saaneet kuulla ja nähdä konkreettisesti mitä Marttojen kehitysyhteistyö on. Se on näyttänyt meille, että Martat tekevät arvokasta työtä heikompiosaisten hyväksi.

Mitä on martoille jäänyt mieleen opintomatkasta? Useimmille on päällimmäisenä jäänyt mieleen EWDNA, vammaiset naiset, orpokoti, koulutuskeskus, kahviseremoniat, ruoanlaitto yhdessä ja kivat retket. Olemme oppineet toinen toisiltamme, etiopialaiset ja suomalaiset. Erityisesti marttoja on kummastuttanut etiopialaisen ruoanlaiton pituus. Meidän mielestä ruoka kypsyy huomattavasti nopeammin. Raaka-aineiden pienen pieneksi pilkkominen on myös hämmästyttänyt.

Kaikilla astioilla on tietty järjestys kahviseremoniassa

Koulutuskeskuksessa ruokakurssilla

Itselleni jäi mieleen Women’s Empowerment Through Skill Training Center, jossa opimme perinteistä etiopialaista ruoanlaittoa kurssilaisten kanssa. Keskuksessa oli sekä moderni että perinteinen keittiö, mutta meidän tavoitteena oli oppia perinteisten ruokien valmistusta. Osa ryhmästä teki ruokia opetuskeittiössä ja osa ”perinnekeittiössä”. Perinteisessä keittiössä ruokien valmistus tapahtuu hiilikeittimillä, puulla lämmitettävällä hellalla ja injerapannulla. Modernissa keittiössä on käytössä kaasu- tai sähköhella. Itseäni huolestutti hengitysilman puhtaus, kun ruokaa valmistetaan sisällä hiilikeittimillä, vaikka ovi olisi auki. Ergonomia ei myöskään ole paras mahdollinen, jos keitin on maassa ja siinä hämmennetään ruokaa.

Vettä ei kotitalousluokassa tullut hanasta, mutta kädet tuli kuitenkin pestä

Hiilikeittimillä keitettiin kotitalousluokassa

Perinteisessä kettiössä ruoanlaittoa

 

Ergonomia ei ole paras mahdollinen, kun keitetään hiilikeittimellä

Huonopolviselle haasteellista keittää. Pitäisi olla palli, jolla istua

Ehkä kuivauskaappi ei ole suomalainen keksintö… Koulutuskeskuksessa oli kuivaushuone kattiloille, kansille, padoille, isoille leikkuulaudoille, muoviastioille ja muille suuremmille astioille. Eräs oppilas esitteli minulle kuivaushuoneen ja pyysi katsomaan, että kattilat ovat puhtaat. Koulutuskeskuksessa todennäköisesti opetetaan hygienian merkitystä ruoanlaitossa. Hän kertoi myös, että kuivaushuone on erityisesti kattiloille ja padoille, joilla ruokaa valmistetaan hiilikeittimillä. Pyyhkeeseen voi jäädä mustaa nokea, vaikka astia olisi pesty, joten parempi on laittaa asiat kuivumaan huoneeseen.

Koulutuskeskuksen tiskipöytä

 

Kuivaushuone

Kuiaushuone sisältä

Yhdessä vammaisten naisten kanssa olemme kokeneet ihanaa energiaa, hymyä, avoimuutta ja iloa. Olemme kuulleet, kuinka EWDNA:n toiminta on voimaannuttanut vammaisia naisia ja kuinka he ovat oppineet hallitsemaan itseään ja muita sekä saaneet rohkeutta ja itsetuntoa. Vaikka elämä vammaisilla naisilla ei ole helppoa, niin heidän puheistaan tuli kuitenkin esille toiveikkuus.  Tämä toivo jääköön meille ”käteen” tästä opintomatkasta.

Suomalaiset ja etiopialaiset ruokaa laittamassa yhdessä

Nyt kannattaa kysyä kv-marttoja marttailtoihin kertomaan opintomatkasta. Kv-marttojen yhteystiedot saat marttapiiristä. Marttaillassa voidaan kerätä myös kahvimaksu ja lahjoittaa se Marttojen kehitysyhteistyölle. Lisätietoja https://www.martat.fi/martat/marttajarjesto/kansainvalinen-toiminta/