Huomionosoitus ystävälle – ystävyyttä pitää vaalia

 

Kohtaamme toisiamme eri tilanteissa, mutta onko kohtaaminen aina aitoa eli onko meillä tapeeksi aikaa toisillemme?

Ystävänpäivän vietto on jo juurtunut suomalaiseen elämänmenoon ja -tyyliin, vaikka se on lähtöisin Yhdysvalloista. Ystävän eli Valentinen päivänä 14.2. voisimme kohdata katsomalla toisiamme silmiin, kuuntelemalla läheisiämme keskittyneesti ilman kiirettä, antaa aikaa toisillemme. Ystävänpäivän vietto on oiva tapa juhlistaa ja huomioida tärkeitä ihmissuhteita. Ystävänpäiviä voisi olla useampi kuin yksi päivä vuodessa.

Ystävänpäivän vieton taustalta löytyvät antiikinajan roomalainen festivaali sekä kristittyjen marttyyrien legendat. Eräs varhaisimmista päivään liittyvistä symboleista on roomalainen rakkauden jumala Cupido. Tunnistamme tämän nuolia ampuvan pikkupojan hahmon monista kuvista ja korteista.

Rakkaudella valmistettu ruoka on viesti

Miten muistaisin ystävääni tai rakasta? Ystävänpäivänä voi rakkaita muistaa ja helliä monella tavalla. Rakkaudella valmistettu ruoka tai leivonnainen on mainio lahja ystävälle tai rakkaalle. Ystävänpäivänä suosittuja leivonnaismalleja on sydämenmuotoiset ja kukkamaiset herkut. Piparimuoteilla kannattaa kokeilla taikinan ottamista erilaisista taikinoista eikä vain pikkuleipätaikinasta. Ystävälle voi viedä itse leipomia leivonnaisia tai valmistamaa ruokaa, koska nykyään arvostetaan yhä enemmän kotiruokaa ja -leivonnaisia. Toinen tapa on kutsua ystäviä kylään ja viettää rauhallinen hetki yhdessä. Mainio idea on järjestää ystävien kesken kokkaus- tai leivontailta, jolloin yhdessä valmistetaan tarjottavat herkut ja nautitaan niistä. Kolmas tapa on kutsua ystävät koolle nyyttikesti-periaatteella. Sydänystäville valmistetaan sydämelle suunnattua ruokaa eli maukasta, terveellistä ja kevyttä.

Entäs jos ruoka tai kakku ei onnistu? Ruoan valmistamista läheiselle ei kannata jännittää. Jos sattuu epäonnistuminen, niin se on sallittua, tärkeintä on taustalla oleva ajatus. Joskus kokeneellekin kotikokille voi tulla virhe tai koristelu ei onnistu niin kuin haluaisi juuri tärkeällä hetkellä. Hyvin usein se on ns. kauneusvirhe eli se ei vaikuta ruoan tai leivonnaisen makuun.  Kokeillessa ja yrittäessä voi tulla hienojakin yllätyksiä. Kun ruoka on tehty rakkaudella, eron huomaa monesti myös maussa.

Ystävänpäivänä voit olla myös itsellesi ystävä. Kasvisten ja kalan lisääminen omaan ja läheisten ruokavalioon tuo hyvää oloa ja terveellisemmän ruokailun.  Kalaa suositeellaan syötäväksi kaksi-kolme kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Se on terveydelle edullista, koska se sisältää hyviä rasvahappoja, D-vitamiinia sekä proteiinia, mutta vain vähän rasvaa. Värikkäät kasvikset antavat myös iloa syömiseen, samoin kuin kaunis kattaus.

Ystäväämme luontoa ajattelemme eettisen kuluttamisen kautta. Hyvä ystävä ei heitä ruokaa ruoskiin. Hän valmistaa tarpeellisen määrän ruokaa, ja jos sitä jää yli, hän tuunaa sen seuraavana päivänä saaden uuden makuelämyksen. Esimerkiksi ylimääräiset keitetyt perunat tai perunasose voidaan käyttää raaka-aineena perunavelliin, -rieskaan tai sämpylöihin. Keitetyt perunat voi olla myös salaattien osana. Jokainen kotikokki on luova, uusia käyttötarkoituksia löytää kokeilun tuloksena.

 

Iloista ystävänpäivää martta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalavuoka (6 hengelle)

500 g jauhettua kalaa, esim. hauki

1 pilkottu sipuli

1 dl ruohosipulia

2 kananmunaa

2 dl kermaa

0,5 dl tillisilppua

2 rkl sitruunamehua

2 rkl perunajauhoja

1,5 tl merisuolaa

0,5 tl valkopippuria

 

Sekoita kaikki aineet tasaiseksi seokseksi ja laita hyvin voideltuun ja korppujauhotettuun pyöreään kakkuvuokaan. Peitä vuoka foliolla ja kypsennä vesihauteessa 200 °C:ssa noin tunti. Anna murekkeen levätä muutama minuutti ja kumoa sen jälkeen tarjoiluvadille. Koristele. Tarjoa perunoiden, kermaviilikastikkeen ja salaatin kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Punajuurisämpylät (noin 20 kpl)

5 dl  lähdevettä

50 g  hiivaa

1 tl suolaa

4 pientä punajuurta raastettuna

9 dl hiivaleipäjauhoja

8 dl  grahamjauhoja

50 g margariinia

 

Kädenlämpöiseen veteen sekoitetaan hiiva, suola, punajuuriraaste ja jauhot. Vaivaa taikinaksi ja lopuksi lisää rasva. Kun taikina on valmis, laita kohoamaan. Kohonneesta taikinasta leivotaan pyöreitä tai soikeita sämpylöitä. Anna sämpylöiden kohota, jonka jälkeen paista 225 °C:ssa noin 15 minuuttia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puolukkahyve (2 annosta)

1 dl jäisiä puolukoita

0,5 dl sokeria

2,5 dl  rasvatonta maitoa

 

Laita kaikki aineet monitoimikoneeseen ja vaahdota. Laita annokset kulhoihin, koristele puolukoilla ja myslillä. Tarjoa heti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Unelmat (45–50 kpl)

100 g  margariinia tai voita

1 dl  tomusokeria

0,75 dl sokeria

1 rkl  vaniljasokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

0,75 tl  hirvensarvisuolaa

 

Sekoita kaikki aineet keskenään ja vaivaa taikina hyvin. Tee taikinasta pieniä pyöreitä palloja, jotka laitat leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 125 °C:ssa noin 25 minuuttia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirsikkadonitsit

500 g kirsikkarahkaa

500 g vehnäjauhoja

3  kananmunaa

1 rkl   sokeria

1 tl  ruokasoodaa

125 g voita

1 rkl viinietikkaa

ruokaöljyä paistamiseen

tomusokeria koristeluun

 

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Kauli taikina ½ cm paksuksi levyksi. Käytä isoa piparkakkumuottia, jolla otat taikinasta kukkamaisen tai sydämen muotoisen donitsin. Käytä pientä lasia kukan keskustan reijän tekemiseen. Paista donitsit kuumassa öljyssä (varo polttavaa öljyä). Paista myös pienet keskustan pyöreät palat. Nosta paistuneet donitsit paperille, johon ylimääräinen rasva imeytyy. Koristele donitsit tomusokerilla ennen tarjoilua.