Mitä
sienet ovat?
Sienet
ovat lehtivihreettömiä, valtaosaltaan monisoluisia eliöitä, joita voidaan pitää
omana eriytyneenä ryhmänään kasvien ja eläinten rinnalla. Sieniä on kaikkialla
– maassa, vedessä ja ilmassa.
Ensimmäiset
ruokasienen viljelyt ovat yli 1000 vuoden takaa Aasiasta. Kiinasta on löydetty
noin 800 vuotta vanhoja kirjoituksia, joissa mainitaan siitake. Kiinasta
sienten viljely levisi Japaniin.
Herkkusieni
on vanhin länsimaissa kasvatettu sieni. Sitä kasvaa villinä Etelä-Euroopan
metsissä. Herkku-sienen viljely Ranskassa alkoi 1700-luvulla sattumalta.
Pariisin lähellä asuvat puutarhurit huomasivat, että meloninkasvatukseen kasattuihin
lämpölavoihin kasvoi usein suuria määriä tiettyjä sieniä. Ihmeteltiin, että
mitä valkoisia sieniä ne olivat. Sieniä maistelleet totesivat ne
hyvänmakuisiksi. Tämän jälkeen rakennettiin hevosenlannasta ja kasvijätteestä
kompostikasoja sienien kasvattamiseen. Perinteinen herkkusienen kasvualusta valmistetaan
rukiin tai vehnän oljista ja hevosenlannasta. Herkkusieni ei tarvitse valoa
kasvaakseen.
Suomessa
herkkusienten viljelyä kokeiltiin jo 1800-luvulla, mutta kaupallinen tuotanto
alkoi 1940-luvulla. Tällä hetkellä viljellään valkoista ja ruskeaa
herkkusientä, portobelloa, siitaketta ja osterivinokasta. Eniten tarjolla on
valkoista herkkusientä, joka on myös suosituin. Herkkusieni on tuoreena kiinteä ja sen malto on
vaaleaa. Vanhetessaan herkkusienen heltat aukeavat ja niiden väri tummuu.
Siitake on
arvostettu itämainen ruokasieni. Se on ruskea, kiinteä ja hyvänmakuinen.
Korkean kuiva-ainepitoisuuden vuoksi ne eivät kuumennettaessa vähene yhtä
paljon kuin useat muut sienet.
Osterivinokas
on väriltään vaalea tai vaaleanruskehtava. Osterivinokas kasvaa Suomen
luonnossa harvinaisena jalojen lehtipuiden rungoilla tai kannoissa.
Sienet ovat
vähäenergisiä
Ravintona
sienet ovat hyvää kevytruokaa. Niissä ei ole juurikaan rasvaa, joten
energiasisältö on matala. Kuidun lähteenä sienet ovat verrattavissa
vehnäleseisiin eli siis parempia kuin esimerkiksi keitetyt perunat. Ne
sisältävät myös erilaisia vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita.
Terveysvaikutustutkimuksissa on todettu, että sienillä on kolestrolitasoa
alentava vaikutus.
Tuoreita
sieniä tulee käsitellä varovasti, koska kovalla käsittelyllä sienen pinta
vaurioituu ja arvokkaat ravintoaineet häviävät. Valkoiset herkkusienet tulee
käyttää pakkausesta kuuden päivän kuluessa. Ruskeat herkkusienet säilyvät
hieman kauemmin. Kotimaisista viljelysienistä siitake säilyy pisimpään, jopa
kolme viikkoa. Osterivinokas säilyy viileässä parisen viikkoa.
Herkkusienet ovat normaalisti puhtaita. Pienet
mustat nokareet ovat soiden syvyydestä nostettua puhdasta turvetta. Älä pese
sieniä, vaan pyyhäise nokareet pois harjalla tai talouspaperilla. Maultaan
herkkusieni on mieto ja hieman pähkinämäinen. Koko sieni on syötävä.
Herkkusieniä
löytyy myös säilykkeinä. Yleensä ne ovat ulkomailla kasvatettuja herkkusieniä. Herkkusienet sopivat monenlaiseen ruoanlaittoon –
nopeaan, helppoon tai eksoottiseen. Tuoreita herkkusieniä voi syödä sekä
raakana että kuumennettuina. Raakana ne sopivat esimerkiksi salaatteihin tai
voileipien päälle ja kypsennettynä mm. keitoihin, patoihin, kastikkeisiin ja wokkeihin.
Suurikokoisia herkkusienten lakkeja voidaan täyttää ja grillata.
Herkkusieniä
on totuttu käyttämään myös piirakoihin, pitsoihin, sämpylöihin ja leipiin.
Tällä viikolla suosittelemme martta Seija Hakkaraisen Seijan piirakkaa, joka
sisältää herkkusieniä. Ohje on vaihtanut omistajaa Seijan työpaikalla, kun
piirakka on todettu maukkaaksi. Piirakan voi leipoa tarjottavaksi mainiosti
esimerkiksi saunailtaan tai illanistujaisiin.
On
olemassa vain muutamia sieniruokia, joihin tulee käyttää juuri tiettyjä
sienilajeja. Jos haluat vaihtaa herkkusienen itsepoimittuihin lampaankääpiin, keltavahveroihin
tai muihin luonnonsieniin, sen voit tehdä.
Kuvassa kuivattuja suppilovahveroita
Seijan
piirakka
Pohja:
100
g voita
50 g juustoraastetta
0,5 dl kevytkermaa
2,5 dl vehnäjauhoa
Päälle:
140
g tonnikalaa
115
g säilöttyjä
herkkusieniä
1/2
punaista paprikaa
150
g juustoraastetta
1,5 dl kevytkermaa
3
munaa
1 tl oreganoa
0,5–1 tl suolaa
Lisää
huoneenlämpöiseen voihin juustoraaste, kevytkerma ja vehnäjauhot. Sekoita
kaikki aineet tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina pyöreään vuokaan. Pilko paprika pieniksi kuutioiksi, lisää
joukkoon tonnikala, pilkotut herkkusienet, juustoraaste, kevytkerma, munat sekä
oregano ja suola. Sekoita aineet huolellisesti ja kaada pohjan päälle. Paista
200 °C:ssa noin 30
minuuttia.
Täytetyt
herkkusienet
12–14 isoa
herkkusientä
200 g maustamatonta
tuorejuustoa
1 iso
valkosipulin kynsi
1–2 paahdettua
vaalean leivän palaa kuutioina
1 tl rosmariinia
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa
0,5 tl suolaa
Puhdista sienet ja irrota lakki kannoista. Lisää tuorejuuston
joukkoon mausteet ja suola. Paahda leipä paahtimessa, kuutioi se ja lisää palat
täyteseokseen. Täytä sienet ja laita kannat takaisin. Paista 180 °C:ssa
uunissa kypsiksi noin 30 minuuttia. Tarjoile lämpiminä tai jäähtyneenä.
Mausteiset
herkkusienet
200 g herkkusieniä
Marinadi:
2,5 dl vettä
3 rkl öljyä
0,5 dl sitruunamehua
0,25 tl suolaa
1 rkl silputtua
salotti- tai tavallista sipulia
2–3 persiljan
oksaa
pieni
sellerinvarsi lehtineen
1 tl timjamia
6 mustapippuria
Keitä marinadin aineita kannen alla noin 10 minuuttia.
Poista liemestä persiljanoksat ja sellerinvarsi. Puhdista sienet roskista.
Marinoitaviksi sopivat hyvin pienet herkkusienet, isot kannattaa lohkoa. Pane
sienet kiehuvaan mausteliemeen ja ravista kattilaa niin, että liemi peittää
sienet. Keitä kannen alla hiljalleen noin 10 minuuttia. Nosta sienet pois ja
keitä lientä kokoon noin puoleen. Pane sienet tölkkiin ja kaada liemi päälle,
jolloin sienet säilyvät muutaman päivän jääkaapissa. Tarjoa alkupalana, salaatissa
tai lisäkkeenä.
Keitetyt
herkkusienet
Laita herkkusienet kiehuvan kuumaan vesitilkkaan, jossa on
sitruunamehua ja suolaa ja keitä hetki. Näin sienet säilyvät kauniin valkoisina
esimerkiksi salaatissa.
Siitakekiusaus
150 g siitakkeita
5–6 perunaa
2 sipulia
2 tl suolaa
ripaus
valkopippuria
2 dl kermaa
(tai 1 dl kermaa ja 1 dl vettä)
Leikkaa siitakkeet viipaleiksi ja hienonna sipuli. Raasta
kuoritut perunat karkeaksi raasteeksi. Pane ainekset kerroksittain voideltuun
uunivuokaan ja kaada päälle neste. Kypsennä 180 °C:ssa noin puolitoista
tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti