Sadonkorjuu - ihanaa aikaa keittiössä

Kautta aikojen sadonkorjuu on ollut perheille kiireistä aikaa, mutta erityisesti se on ollut naisille työntäyteistä aikaa. Ennen lapset opetettin auttamaan kotona eri tavalla kuin nykyisin. Työt ja vastuut jaettiin perheen kesken. Martat haluavat korostaa yhdessä tekemisen ja yhdessäolon merkitystä. Ruoanlaiton, kodin raha-asioiden ja lähiympäristön hoidon taidot mahdollistavat arjen sujumisen. Yhdessä tekemällä kaikki perheenjäsenet oppivat ottamaan vastuuta kodin yhteisistä asioista. Ensimmäisiä marttoja innosti kotien aseman kohentaminen. Kotien paras on meidän päämääränämme edelleen 116 vuotta myöhemmin. Turvallinen ja tasapainoinen arki, kodin taidot ja tasa-arvo, nämä ovat marttojen sydämen asioita tänäänkin.

Harvalla meistä on isoa puutarhaa, jossa kasvattaisimme enää juureksia tai muita vihanneksia. Monelta voi löytyä kuitenkin rivi- tai omakotitalon tai kesämökin pihalta marjapensaita ja omenapuita. Sadonkorjuuseen pääsee hyvänä marja- ja omenavuonna siis omalta pihaltaankin.

Meidän suomalaisten kannattaa olla ylpeitä jokamiehen oikeuksista, joka mahdollistaa sienten ja marjojen poimimisen metsistä. Tätä oikeutta ei ole kaikkialla. Syksyllä luonto tarjoaa paljon herkkuja, joita kannattaa hyödyntää. Yhden päivän viettäminen perheen kanssa metsässä on myös hauskaa yhdessäoloa. Mukaan eväät, jolloin metsässä voi pitää tauon herkutellen, ja jatkaa taas energisenä marjojen tai sienten keräämistä.

Kun sato on saatu puutarhasta tai metsästä, toinen työ on kotona - vihannesten, hedelmien, marjojen ja sienten siivoaminen ja säilöminen. Tässä vaiheessa koko perhe voi osallistua yhdessä jatkokäsittelyyn.  Myöhemmin valmistettaessa ja tarjoiltaessa näistä raaka-aineista ruokia, jokainen muistaa kiitollisuudella työpanostaan perheen yhteisen aterian eteen.

Puhuttaessa kasviksista, siihen katsotaan kuuluvaksi vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät ja sienet. Kannattaa syödä erivärisiä kasviksia sekä tuoreena että kypennettynä, sillä kasvikset sisältävät erilaisia hyödyllisiä suojaravintoaineita, kuten vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä kuituja. Kasviksissa on aromi- ja väriaineta, jotka vaikuttavat ruoan makuun ja tuoksuun. Ne ovat myös vähäenergisiä eikä ne sisällä kolestrolia. Kasviksia suositellaan syötäväksi puoli kiloa päivässä eli kuusi kourallista. Huomioi, että perunaa ei sisällytetä tähän puoleen kiloon. Perunaa tulisi syödä muiden kasvisten lisäksi 2–5 kappaletta päivässä.

Nyt on paras ja monipuolisin aika suomalaisilla kasviksilla. Kuoripäällisissä juureksissa on oma lumonsa. Niiden kuoriminen ja paloittelu sujuu hyvillä työvälineillä miellyttävästi. Valmiiksi kuorittuja ja pilkottuja juureksia on saatavana kaupoista jonkin verran, jos on kiire arki-iltana ruoanlaiton kanssa.

Höyrykypsentäminen on tehnyt uuden tulemisen. Höyrykattiloissa ja höyrytysritilällä juuresten ja perunoiden ravintoarvo, maku ja väri säilyvät. Kypsät juureslohkot voit maustaa öljyllä ja yrteillä.

Kypsennetyistä ja soseutetuista juureksista saa juurespyreitä, jotka maistuvat niin liha- kuin kalaruokien kanssa. Sosekeitot sopivat syksyyn loistavasti. Lisää sosekeittoon yhtä laatua sipulia ja kasvislientä. Pehmeän maun saat lisäämällä kermaa, ja tuoreyrtit viimeistelee maun.

Ravinto on yksi tärkeä terveyteen vaikuttava tekijä, johon ihminen voi itse helposti vaikuttaa. Ruoka, joka houkuttelee syömään saa myös mielen virkistymään. Kauniisti tarjolle laitettu ruoka värikkäine kasviksineen vaikuttaa positiivisesti myös henkiseen hyvinvointiimme, ei siis ainoastaan fyysiseen hyvinvointiimme.

Syksyssä on oma luomonsa, värikkään maukkaita ruokailuhetkiä perheen ja ystävien kanssa!

Juusto-kasvispiirakka (uunipannullinen)

Pohja:

2 dl vettä

25 g hiivaa

1/2 tl suolaa

50 g sulatettua rasvaa

4–5 dl vehnäjauhoja

Täyte:

1 iso sipuli

2 porkkanaa

pala selleriä

3 eri väristä paprikaa

2 rkl öljyä

1 pkt Koskenlaskijajuustoa, esim. viherpippuri

2 munaa

2 valkosipulinkynttä

1 dl hienonnettua persiljaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää muut ainekset ja vaivaa kimmoisaksi. Kohota. Kauli taikina uunipannun kokoiseksi ja nosta leivinpaperin päälle uunipannuun. Kohota. Suikaloi kasvikset ja hauduta öljyssä puolipehmeäksi. Ota pannu levyltä. Lisää kuutioitu juusto ja muut aineet. Levitä pohjalle. Paista 250-asteessa 15–20 minuuttia.

Juustokasvispiirakka

Juurespaistikkaat

lanttuja tai nauriita

kasvis- tai lihalientä

voita tai öljyä

mausteita tai hunajaa

Viipaloi lantut noin 1–1½ cm:n paksuiksi viipaleiksi. Keitä siivuja kasvisliemessä kunnes ne pehmenevät, mutta ovat vielä kiinteitä. Laita pannulle rasvaa ja ruskista viipaleet kauniin värisiksi. Ripottele pinnalle mausteita oman maun mukaan tai sivele hunajalla.

Omenainen munakas

1 iso omena

1 rkl öljyä

3 munaa

1tl sokeria

½ tl kanelia

ripaus suolaa

koriteluun omenaa ja kurkkua

Pese (kuori ulkomaalainen omena) ja paloittele omena kuutioiksi. Laita öljy pannulle, lisää omenakuutiot ja anna hautua 2–3 minuuttia. Vatkaa munat kevyesti mausteiden kanssa. Kypsennä hetki sekoitellen, hyydytä sitten munakkaaksi kannen alla. Omenamunakas sopii nautittavaksi leivän päällä. Koristele kasvihuone- tai avomaankurkulla ja omenalla.

Kurkku  on yksi suomalaisten suosikkivihanneksista heti tomaatin jälkeen. Kurkussa on niukasti energiaa, koska se sisältää 97 prosenttia vettä. Kotimaista kurkkua ei tarvitse kuoria, se ainoastaan huuhdellaan ennen käyttöä.

Omenainen munakas

Toscanalaiset sienet

600 g metsäsieniä

2 sipulia

oliiviöljyä

1 tl mustapippuria

1 tl inkivääriä

½ tl muskottia

2 tl korianteria

suolaa

Paista silputtuja sieniä pannussa kunnes neste on poistunut. Kuullota silputut sipulit öljyssä. Lisää sienet, paista hetki. Mausta ja hauduta kannen alla noin 15 minuuttia. Tarjoile liharuoan lisukkeena. Vihje: voit korvat osan metsäsienistä herkkusienillä, jos omakeräämiä sieniä ei ole tarpeeksi.

Lampaankääpä kasvaa ryhminä tai renkaina havumetsissä, yleensä varttuneissa kuusikoissa sammaleen seassa. Erityisen hyvä sieni on paistettuna. Väri on myös paistettuna kauniin keltainen tai vihertävänkeltainen.

Lakkakiisseli

1 l vettä tai laimenenttua omena- tai porkkanamehua

1 dl sokeria

3 rkl perunajauhoja

5 dl lakkoja

Mittaa vesi tai mehu, sokeri ja perunajauhot kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen kunnes liemi sakenee ja kuplahtaa. Lisää lakat, sekoita ja kaada tarjoiluastiaan. Ripottele pinnalle sokeria, jotta ei muodostu kuorta.

Lakassa on kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa, joten kotimaista lakkaa kannattaa käyttää esimerkiksi marjoina, mehuina, keittoina , kiisseleinä ja hillona.