Suomalainen ruokakulttuuri ennen ja tulevaisuudessa

Suomalainen ruoka- ja tapakulttuuri muuttuu hitaasti. Suomalaiset ovat omaksuneet uusia ruokia, mutta ne sopivat tarkasti vanhaan ruokakulttuuriin. Sianlihakastike nousi suosikiksi maailmansotien välissä, ja läskisoosi on muovautunut makkara- ja jauhelihakastikkeen kautta porsaanlihasuikaleista valmistettuun wokkiin.

Hyvin monessa ruokalajissa eksoottista on vain ruuan nimi. Ihmiset ovat vaihtelunhaluisia, ja uutuuksia syödään, mutta ne muistuttavat paljon aiempia tuttuja ruokia.

Monet perinteiset ruokalajit kuten liha-makaronilaatikko, lihakeitot tai jauhelihakastikkeet ovat suosittuja. Näiden ruokalajien suosio ei näytä riippuvan edes ruokailupaikasta. Sen sijaan erilaiset broileriruoat näyttävät yleistyneen eniten pääkaupunkiseudulla. Pääruokien valinta osoittaa perunan korvautuneen osittain pastalla ja riisillä, mutta peruna on edelleen hyvä osa suomalaista ruokavaliota.

Ravitsemussuositusten mukainen aterian lautasmalli esittää lautasen täyttämistä puoliksi vähän energiaa sisältävillä kasviksilla. Aterian koostamisen vaikeus ei olekaan pääruoan valinnassa vaan monipuolisen, tuoreen kasvisannoksen lisäämisessä ja koko aterian keventämisessä. Hyvän ravitsemuksen soveltaminen edellyttää usein perinteisen aterian muuttamista eikä pelkästään uuden tuotteen lisäämistä ruokavalioon.

Tumma leipä on säilyttänyt päivittäisen asemansa suomalaisessa ruokapöydässä hyvin, mutta tumma leipä ei enää ole täysin rukiista. Rukiin kokonaiskäyttö laskee, koska leivän käyttö vähenee. Perinteinen ruisleipä korvautuu vehnä- ja perunapitoisella leivällä tai rukiinen karjanpiirakka korvautuu vehnävaltaisella riisipiirakalla.

Tätä päivää on kotimaisuus, mutta toisaalta myös kansainvälisyys näkyy, erityisesti italialaisuus ja aasialaisuus. Nykyisin paneudutaan ruoan turvallisuuteen, terveellisyyteen, eettisyyteen ja kestävään kehitykseen. Vihreät arvot näkyvät monen ruokapalveluja tuottavan yrityksen markkinoinnissa jo nyt. Suomalaisuuden vahvuuksia ruoassa on maku, valmistustapa ja hyvinvointi.

Kuluttajien mieltymykset ovat vaurastumisen lisäksi muuttuneet matkustamisen, monikulttuurisen kehityksen ja yksilöllisten ratkaisujen myötä entistä erilaisemmaksi. Yksi haluaa vegaaniruokaa, toinen terveellistä kotiruokaa helposti, kolmas proteiinipitoista ruokaa lihasten kasvatukseen, neljäs matalan glygeemisen kuorman omaavaa ruoka, viides huippuraaka-aineista tehtyä gourmentruokaa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ruokailutottumukset muuttuvat varsin hitaasti. Elintason noustessa syöminen on enemmän muuta kuin vain nälän tyydyttämistä. Mahdollisuus hankkia elintarvikkeet nopeasti ja tehokkaasti on palvelua, jota kuluttajat arvostavat. Parhaimmillaan palvelutuotannon rationalisointi voi siis tuottaa kuluttajalle hyvinvointia. Tehokkuuden nimissä voi myös tapahtua niin, että palvelu heikkenee, ja kuluttajan työ, ajankäyttö ja vaivannäkö lisääntyy. Nähtäväksi jää, kuinka pitkälle kuluttajat etenevät ruokailupalveluiden hankinnassa.

Ruokavalion myönteinen kehitys edellyttää terveyttä edistävien toimien suunnittelua muuttuvaan tarjontaan sovellettuna. Suositeltava ruokavalio on monipuolinen ja perustuu runsaaseen leivän, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön.

Vaikka hyvästä ruokavaliosta tiedetään paljon, on tieteellisen tiedon soveltaminen kuluttajan arkitiedoksi vaikeaa. Esimerkiksi suositus kovan rasvan välttämisestä on johtanut leivälle levitettävän rasvan karsimiseen, ja vaarana on, että se on tulkittu esteeksi leivän käytön lisäämiselle. Tiedon runsaus, ristiriitaisuus ja vaikeaselkoisuus on vaikeuttanut ravitsemussuositusten noudattamista. Korkeimmin koulutetut ovat parhaiten motivoituneet terveisiin elintapoihin ja omaksuneet elintarvikkeiden ravintosisältöä koskevan tiedon. Useimmilla kuluttajilla on kuitenkin vaikeuksia valita ravitsemussuositusten mukaisesti muuttuvassa ruokakulttuurissa.

Tulevaisuudessa näyttäisi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käytön lisääntyvän, samoin Luomu-tuotteiden.

Tällä viikolla martat suosittelevat ruoaksi jauheliha-makaronilaatikkoa, värikästä kasviswokkia, ananas-currybroileria ja perjantain yllätyspaistosta sekä jälkiruoaksi hedelmäpannaria. Nautinnollisia ruokahetkiä!

Sonjan jauheliha-makaronilaatikko

400  g            tummia makaroneja

1      l             vettä

1      tl           ruususuolaa

250  g            vähärasvaista jauhelihaa

2                    sipulia

2                    valkosipulinkynttä

2                    porkkanaa

2                    tomaattia

¼     tl           mustapippuria

1      tl           ruususuolaa

5      dl           maitoa

1                    kananmuna

½     tl            ruususuolaa

Keitä makaronit suolalla maustetussa vedessä lähes kypsiksi ja valuta vesi pois. Ruskista jauheliha ja lisää joukkoon hienonnettu sipuli, puristetut valkosipulit, raastetut porkkanat ja pilkotut tomaatit. Hauduta aineksia hetki. Sekoita seos kattilaan makaronien joukkoon. Kaada seos voideltuun vuokaan ja lisää munamaito. Kypsennä laatikkoa 175-asteessa noin tunti.

Värikäs kasviswokki

2  rkl             öljyä

1                    puna- tai keltasipuli
1                    purjo
2                    porkkanaa
1                    pieni kesäkurpitsa
1                    parsakaalin kukintoa
1                    paprika
2                    valkosipulinkynttä
1  rkl             soijaa
1  rkl             raastettua tuoretta inkivääriä

100 g             leipäjuustoa

Halkaise purjo ja huuhtele se hyvin. Leikkaa se noin sentin paloiksi, porkkanat melko ohuiksi ja kurpitsa reiluin kokoisiksi suikaleiksi ja sipuli renkaiksi. Halkaise paprika ja poista siemenet. Leikkaa puolikkaista suikaleita. Pilko parsakaalin kukinto pieniksi kukinnoiksi.

Kuumenna wokkipannu, lorauta siihen öljyä ja raastettu inkivääri ja paista kasviksia muutama minuutti. Nostele ja kääntele kasviksia parilla puulastalla tai -haarukalla paistamisen aikana. Hienonna valkosipulit ja lisää ruokaan. Mausta seos soijalla ja tarvittaessa suolalla sekä lisää lopuksi pieneksi kuutioitu leipäjuusto.

 

Värikäs kasviswokki

Ananas-currybroileri

1                    pieni purjo
3     rkl          öljyä
1     rkl          currya
400 g             broilerin rintafileitä suikaleina
3     rkl          soijakastiketta
4     dl            vettä
1                    kanaliemikuutio
1 tlk (227 g)  ananasta paloiteltuna

Puhdista purjo ja suikaloi se. Kuumenna öljy ja lisää curry öljyyn hyvin sekoittaen, jotta sen maku irtoaa. Lisää ja ruskista broilerisuikaleet ja purjo kevyesti. Lisää soijakastike, vesi ja liemikuutio. Anna hautua pari minuuttia ja tarkista maku. Lisää ananaspalat ja kuumenna. Tarjoa riisin kanssa.

Perjantain yllätyspaistos

500 g             kypsiä kasviksia (perunaa, porkkanaa, parsakaalia)

200-400 g     tähteeksi jäänyttä keitettyä tai paistettua kalaa, lihaa, makkaraa tai broileria

(juustoraastetta)

Kuorrutuskastike:

4    dl             nestettä (maitoa, kasvisten tai kalan keitinlientä)

4    rkl           vehnäjauhoja

1    dl             kylmää nestettä

mausteita oman maun mukaan

1-2 dl             juustoraastetta

1                    muna

Lado kuoritut viipaloidut tai paloitellut kasvikset ja peratut kalan, lihan, makkaran tai broilerin tähteet voideltuun uunivuokaan. Voit lisätä myös juustoraastetta joukkoon. Mittaa neste kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Sekoita kylmä neste ja vehnäjauhot tasaiseksi suurukseksi esimerkiksi tiiviskantisessa lasitölkissä. Lisää suurus koko ajan sekoittaen nesteeseen. Kypsennä muutaman minuutin ajan. Lisää juustoraaste, mausteet ja muna vähän jäähtyneeseen kastikkeeseen. Kaada kuorrutuskastike vuokaan, ripottele pinnalle juustoraastetta ja kuorruta paistos uunissa 250-asteessa.

Muunnoksia:

Tähteeksi jääneestä spagetista voit valmistaa paistosta sekoittamalla siihen kastikkeen tähteen tai kasviksia, kalaa, lihaa tai broileria ja kuorruttamalla sen kuorrutuskastikkeella.

Hedelmäpannari

½    l              maitoa
2                    munaa
1    dl             grahamjauhoja
2    dl             vehnäjauhoja

1    rkl           pellavansiemenrouhetta

½   tl             suolaa
1                    päärynä
1                    banaania
1    rkl           margariinia
1    rkl           intiaani- eli täysruokosokeria
                      kanelia

Sekoita munat ja maitoa vatkaimella. Sekoita jauhot, pellavansiemenrouhe ja suola koko ajan sekoittaen. Anna taikinan turvota ainakin 30 minuuttia. Laita uuni lämpiämään 200- asteeseen. Kuori hedelmät, paloittele banaan ja raasta tai pilko päärynä. Voitele pyöreä uunivuoka (halkaisija 27 cm). Kaada taikina vuokaan ja kypsennä sitä uunissa kunnes se on hiukan hyytynyt (n. 10 min.). Levitä päärynäraaste ja banaaniviipaleet pannukakun päälle. Tupsuttele pannarin pintaan kanelia ja sokeria. Paista pannukakku kypsäksi (n. 20 minuuttia).

Päärynän sijaista voit käyttää esimerkiksi omenaa. Jos haluat tehdä uunipellillisen, tee kaksinkertainen annos.

Hedelmäpannari