Makumatka Pohjolassa

Tällä kertaa esitellään kotiruokaa Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Ruotsalainen ruokakulttuuri muistuttaa paljon suomalaista, sillä yhteinen historia on muokannut keittiöitämme. Ruotsinlaivoilta tutun ja runsaan smörgårdsbordin, voileipäpöydän, historia ulottuu ainakin vuoteen 1774, jolloin ennen ateriaa tarjottiin ruokahalua herättäviä pieniä voileipiä. Muita tunnettuja ruotsalaisruokia on mm. oskarinleike, pyttipannu ja lihapullat.

                      Hapansilakka on ruotsalainen erikoisuus, mikä jakaa mielipiteet. Tämä omaleimainen herkku sai alkunsa aikana, jolloin suolaa käytettiin sen kalleuden vuoksi vähän ja kala alkoi pilaantua. Vahingon ruotsalaiset käänsivät voitokseen, ja jo 1500-luvulta asti hapansilakkaa on juhlistettu elokuun 20. päivän aikoihin, jolloin vietetään Surströmmingfestiä eli hapansilakkajuhlaa. Säilöttyjen hapansilakoiden kanssa syödään perunoita ja hienonnettua punasipulia. Niitä voi nauttia myös voidellun ohutleivän, tunnbrödin, kanssa. Ohutleipä on ohut, kuiva ja kova leipä. Ruotsalaiset rakastavat tunnetusti näkkileipää. Tunnbrödiä syödään myös pehmeänä. Ruotsin suosituin leipä on hapanimelä ruotsinlimppu.

                      Kala ja äyriäiset kuuluvat erottamattomasti norjalaiseen keittiöön. Turska ja sen lähisukulaiset valkoturska, kolja, seiti ja molva ovat viljellyn lohen ohella tärkeitä pyyntikaloja. Kuivatusta turskasta eli kapakalasta valmistettu lipeäkala on Norjassa suosittua arkiruokaa. Norjalainen tapa on tarjota turskaa kääryleinä, joita keitetään kalaliemessä. Liemestä suurustetaan kastike, joka maustetaan sitruunamehulla, pippurilla ja suolalla. Turskaa keitetään kokonaisena ja graavataan. Norjalaiseen ruokapöytään kuuluvat myös erilaiset kalamurekkeet ja kalapyörykät. Myös uunissa paistettu kala maistuu norjalaisille.

                      Lampaan lihasta valmistettuja ruokia valmistetaan Norjassa samaan tapaan kuin meilläkin eli lampaanviulupaistia ja lammaskaalia. Norjalainen erikoisuus on spekemat. Siinä lampaanliha kypsennetään kuorittujen koivunoksien päällä ja sen kanssa tarjotaan kastiketta ja vastaleivottua leipää.

                      Tanskalainen keittiö on saanut enemmän vaikutteita Keski-Euroopasta kuin muut Pohjoismaat. Tanskalaiset valmistavat paljon liharuokia, etenkin sianlihasta. Tanska on ruokatavoiltaan jakaantunut moderneihin ja konservatiiveihin. Modernit perheet syövät pitsaa, pastaa ja burgereita, kun konservatiivit syövät puolestaan runsaasti lihaa. Erityisesti suosiossa on possua rapealla rasvakuorella sipulihöystön, perunoiden ja hyvin tumman kastikkeen kera ilman vihanneksia.

                      Tanskalainen kansallisruoka on voileipä, smørrebrød. Se sopii niin lounaaksi kuin iltapalaksi. Yleensä leipä on ruista. Tärkeintä on, että leivässä on runsas päällyste. Vaaleaa leipää käytetään katkarapujen ja kanasalaatin kanssa. Wienerleipä on alun perin tanskalainen erikoisuus, josta he ovat vielä nykyisinkin kuuluisia. Lastentarhoissa ja kouluissa ei syödä lämmintä ruokaa, joten aamulla he saavat kotoa lähtiessä mukaan eväspaketin ruisleivästä. Koulu tarjoaa juomaksi luomumaitoa ja vettä. Myöhemmin päivällä he saavat välipalana hedelmiä, vihanneksia tai leipää. Tarjottavat tuotteet ovat luomua. Tanskassa vallitsee luomubuumi.

                      Islanti on aina ollut omavarainen kalan, lihan ja maitotuotteiden suhteen. Kalaa syödään kerran kaksi viikossa. Suosituinta on leivitettynä paistettu kolja keitettyjen perunoiden ja friteerattujen sipuleiden kanssa.

                      Islannissa on aina käytetty paljon lampaanlihaa. Perinteinen lampaanviulu on suosittu sunnuntairuoka. Kodeissa syödään myös lampaanlihakeittoa, jossa on paljon juureksia. Kanan- ja sianlihan suosio kasvaa koko ajan. Islantilaisille perinneruoille omaleimaisuutensa antaa entisaikainen säilömistapa. Liha suolattiin ja säilöttiin heraan, mikä vielä savustettiin. Suosituin perinneliha on savulammas, jota syödään jouluna, pääsiäisenä ja tammi-helmikuussa þorri-kuussa. þorrin aikaan perheet kokoontuvat syömään hapatettuja lampaanlihapullia, mädätettyä haita, käristettyä lampaan päätä, veripalttua ja kuivattua kalaa. Palan painikkeeksi otetaan brennvín-snapsi.

                      Islannin monipuolinen leipävalikoiman erikoisuus on ruisleipä, jota kypsennetään kuumassa lähteessä tai uunissa tuntikausia. Lähes kaikkiin leipiin lisätään sokeria. Perinteinen islantilainen sokeriton leipä on suoraan lieden päällä paistettava leipä. Moniviljaleivät ovat myös suosittuja.

                      Islantilainen paikallinen hapanmaitotuote on skyr. Se on sakeampaa kuin jogurtti eikä venyvää kuin viili. Lähinnä skyr muistuttaa rahkaa. Sitä on tarjolla myös Suomessa hyvin varustetuissa elintarvikemyymälöissä. Kannattaa kokeilla.

                     

                      Smaklig måltid!  Vel bekomme! Velbekommen! Verði þér að góðu!

Janssonin kiusaus

8–10 perunaa

2 sipulia

1 rkl rypsiöljyä

1 rasia anjovisfileitä

3 dl kermamaitoa

pinnalle voinokareita

Kuori perunat ja sipulit. Leikkaa perunat tulitikun ohuiksi suikaleiksi tai raasta karkeaksi. Hienonna sipulit ja kuullota hetki öljytilkassa. Lado perunat, sipuli ja anjovis kerroksittain voideltuun uunivuokaan. Alimmaiseksi ja päällimmäiseksi tulee perunakerros. Kaada vuokaan kermamaito ja pari ruokalusikallista anjovisten lientä. Ripottele pinnalle voinokareet. Kypsennä uunissa 175–200-asteessa noin tunnin ajan.

Janssonin kiusaus

Norjalainen vuokaleipä

4 dl ruis- tai vehnärouhetta

4 dl kiehuvaa vettä

4 dl maitoa

50 g hiivaa

1 rkl suolaa

4 dl grahamjauhoja

7–8 dl vehnäjauhoja

Kaada kiehuva vesi kulhoon rouhejauhojen päälle. Anna rouheen turvota ja veden jäähtyä. Kun lämpötila on hiivalle sopiva, lisää seokseen maito, murennettu hiiva ja suola. Alusta jauhot taikinaan. Kohota leivinliinan alla. Voitele pitkäomaiset vuoat kevyesti. Leivo taikinasta kaksi vuokaleipää. Kohota. Pistele haarukalla ja paista 200-asteisessa uunissa 30–40 minuuttia.

Norjalainen vuokaleipä

Tanskalainen haudutettu punakaali

1 kg punakaalia

nokare voita

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

vajaa 1 dl punaviinietikkaa

vajaa 1 dl vettä

Sulata voi kattilassa. Lisää sokeri, suola ja etikka. Suikaloi kaali ja kypsennä noin 5 minuuttia. Pane kansi päälle ja hauduta ruokaa liedellä noin tunti. Lisää vettä tarvittaessa. Voit kypsentää ruoan myös uuninkestävässä astiassa uunissa 150-asteessa noin 2 tuntia. Haudutettu punakaali voidaan tarjota lämpimänä tai kylmänä lisäkkeenä.

Tanskalainen haudutettu punakaali

Tanskalaiset ohukaiset

 3 dl maitoa

1 dl sulatettua margariinia

3 kananmunan keltuaista

2 rkl sokeria

4,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

3 kananmunan valkuaista vaahdotettuna

paistamiseen rasvaa

koristeluun tomusokeria ja appelsiinimarmeladia

Lämmitä maito haaleaksi, sekoita siihen rasva, keltuaiset ja sokeri. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan. Vatkaa tasaiseksi. Sekoita valkuaisvaahto varovasti joukkoon. Kuumenna ohukaispannu ja paista ohukaiset molemmin puolin. Nosta ohukaiset tarjoiluvadille ja siivilöi tomusokeria päälle. Tarjoa lisänä appelsiinimarmeladia.

Tanskalaiset ohukaiset

Islantilainen luumukakku

170 g voita

3 dl sokeria

3 kananmunaa

6 dl vehnäjauhoja

4 tl leivinjauhetta

0,75 dl maitoa

kuivattuja luumuja tai luumumarmeladia

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää maidon kanssa taikinaan. Jaa taikina neljään osaan. Levitä palat leivinpaperille päälle puolen sentin paksuisiksi levyiksi. Paista levyjä 150-asteisen uunin yläosassa noin 20 minuuttia, kunnes ne ovat saanet aavistuksen väriä. Keitä luumut vedessä ja soseuta. Aseta kakkulevyt päällekkäin, leivitä luumusosetta väliin. Pane kakun päälle paino ja anna tekeytyä seuraavaan päivään. Leikkaa reunat tasaiseksi ja annostele kakku sopivan kokoisiksi paloiksi. Kakun kanssa voi tarjota kermavaahtoa.

Islantilainen luumukakku