Painojen mittaaminen apteekissa

Painojen   maailma   on   ollut   ennen   vanhaan   monimutkainen,  ja  järjestelmät  ovat  vaihtuneet eri vuosisadoilla. Rahaa ei ole ollut aina paljon käytettävissä, joten ostoksia on tehty irtohopealla, korujen ja kolikoiden palaisilla, jotka punnittiin kaupantekohetkellä.

Kuopion korttelimuseossa on museoapteekki (kuva 1), jossa voi käydä katsomassa erilaisia apteekkipainoja ja -mittoja.

Kuva 1. Apteekki Kuopion korttelimuseolla

Apteekkien käytössä oli painojärjestelmä, jonka Collegium Medicum vahvisti vuonna 1688. Alkujaan apteekkien järjestelmä oli saksalainen ja punnukset apteekkeihin toimitti saksalainen tehdas. Apteekeissa käytettiin vuoden 1862 mitta- ja painouudistukseen saakka omaa painojärjestelmää. Apteekkinaula (skålpund) eli libra medicinalis oli 356,28 grammaa.

Alla on eri apteekkipainoja ja apteekkipainojen määrät grammoina ja milligrammoina.

Apteekkipainot
Libra	12 unssia	356,227 g
Unssi	8 drakmaa	29,6856 g
Drakma	3 skuupelia	3,7107 g
Skruupeli	20 graania	1,2369 g
Graani	61,1845 mg
Assi	noin 48 mg
Jyvä	42,5 mg

 

Alla on vuoden 1855 desimaalimitat.

Uusilästi	Sentneri	Naula	Ortti	Korn	Kilogramma
1	100	10000	1000000	100000000	4250,76
	1	100	10000	1000000	42,5076
		1	100	10000	0,425076
			1	100	0,00425076
				1	0,00004250

Apteekkimittoja käytettiin vain lääkkeiden valmistuksessa. 

Lääkkeiden myynti asiakkaille tapahtui puolestaan elintarvikepainoilla. Vuonna 1870 apteekeissa siirryttiin kymmenjärjestelmään perustuviin painoihin. Kymmenjärjestelmällä tarkoitetaan lukujärjestelmää, jossa on numerot 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9. 

Apteekeissa on ollut muun muassa kuppivaakoja (kuva 2) ja tasapainovaakoja (kuva 3).

Kuva 2. Kuppivaaka  

                                             

Kuva 3. Tasapainovaaka

Apteekeissa on ollut myös suurempien raaka-aineiden määrien punnitukseen isoja vaakoja (kuva 4.)

 

Kuva 4. Vaaka ja punnukset

Erilaisia painojärjestelmiä

Painojärjestelmät on ollut eri toimintoihin. Kaivostoiminnassa on ollut vuoripainot. Järeitä metallipainoja ovat olleet takkirautapainot, tapulikaupunkipainot ja maakaupunkipainot. Jalometallipainoja käytettiin kulta- ja hopeatöiden painona. Rahapainojen suurin yksikkö on ollut luotimarkka eli 210,6 grammaa vuoteen 1830 saakka.

Elintarvikepainojärjestelmä kehitettiin elintarvikkeiden punnitsemista varten. Elintarvikepainot olivat sidoksissa metallipainoihin, jolloin 16 naulaa elintarvikepainoa vastasi metallipainon yhtä leiviskää (lipsundia). Elintarvikepainot olivat peräisin 1600-luvun alkupuolelta ja ne kehittyivät Göötanmaalla, jossa elintarvikkeet olivat veronmaksuväline.

 

 R

Teksti ja kuvat: Sonja Haapakoski, valokuvat on otettu Kuopion korttelimuseossa

Lähde: Grönroos, J., Hyvönen, A., Järvi, P., Kostet, J. & Väärä, S. Tiima, tiu, tynnyri. Miten ennen mitattiin. Suomalainen mittasanakirja. Turun maakuntamuseon julkaisuja 9. Viides uudistettu painos.