Makua maustekasveilla

Oletko miettinyt maustekasvien kasvattamista? Käyttämällä yrttejä, voi vähentää suolan määrää, mikä lisää hyvää oloa ja terveyttä elinvuosiin.Lähiruoka tulee lähimmillään omalta ikkunalaudalta. Perustaisinko oman paratiisin  yrteistä? Se ei ole vaikeaa. Päinvastoin se on hauskaa, mielenkiintoista ja opettavaista. Hyödylliset ja mieluisat kasvit antavat kasvattajalle paljon iloa. Talvella pakkaspäivinä on mukava hauduttaa yrttijuomaa itse kasvatetuista yrteistä. Keittiön kaapissa voi olla erilaisia maustepurkkeja, joissa voi olla mm. piparminttua, ranskalaista rakuunaa, sitruunamelissaa, mäkimeiramia eli oreganoa, sitruuna-ajuruohoa ja timjamia. Maustepurkkeja on myös mukava antaa lahjaksi. Kesällä voi antaa itse lisätystä ryytikasvista ruukkuyrtin henkilölle, jolla on jo kaikkea. Liitteeksi voi tehdä pienen reseptivihkosen, jossa on vinkkejä yrtin tai yrttiseoksen käyttöön. Omatekoiset lahjat ovat arvokkas lahja saajalle, koska antaja on nähnyt vaivaa lahjan eteen.

Yrttisakset lahjaksi tai omaan käyttöön, yrttien leikkaaminen on nopeaa 

                      Itse kasvatetut yrtit ovat tuoreita, eivätkä ne ole edistäneet kasvihuoneilmiötä, koska niitä ei kuljeteta pitkiä matkoja. Yrttien viljelyssä ei ole tarpeen käyttää myöskään torjunta-aineita, joten kasvintorjuntajäämiä ei tarvitse pelätä itse kasvattaessa yrttejä maustekäyttöön. Pienen yrttitarhan hoitaminen on myös terapeuttista. Yrttejä voi kasvattaa ruukuissa sisällä tai ulkona, jos ei ole mahdollista tehdä pientä yrttitarhaa puutarhaan. Yksi vaihtoehto on kasvattaa lämpöä vaativia lajeja kasvihuoneessa. Pienen kasvihuoneen sisälle tai parvekkeelle voi tehdä vanhasta akvaariosta, jos ei halua isompaa kasvihuonetta ulos pihalle. Ihanat tuoksut, tuoreet maut ovat pian ulottuvillasi.

                      Helpoin tapa päästä nopeasti alkuun on hankkia taimet valmiina keväällä. Ikkunalaudalla on myös mahdollista kasvattaa yrttejä, jotka siirretään ja istutetaan myöhemmin ulos. Lasten kanssa on hauska seurata kasvien kehitystä siemenistä kasveiksi. Hyviltä ystäviltä voi kysyä ylimääräisiä taimia, koska yrtit leviävät, jolloin yrttien kasvattajilla on pitkin kesää tarvetta harventaa viljelmiä. Taimien istuttaminen onnistuu parhaiten keväällä tai alkukesällä, mutta niitä voi istuttaaa vielä elokuussakin. Tärkeää on, että yrttien taimet ehtii juurtua kunnolla ennen talven tuloa.

                      Yrttiviljelmä voi olla hyvin monimuotoinen. Jos ei ole paljon tilaa, pienen maustepalstan voi perustaa esimerkiksi kukkaryhmän joukkoon. Kukkaryhmänkin voi sommitella pelkästään maustekasveista. Jos sinulla on kasvimaa, niin mausteyrttejä voi istuttaa myös vihannesten joukkoon. Isossa puutarhassa voi sommitella ja ryhmitellä näyttävän yrttitarhan, johon laittaa myös istumapaikan yrttien tuoksutteluun.

                      Maustekasveja voi kasvattaa kaikkialla. Kesäasunnolle on monesti käytännöllistä perustaa oma yrttimaa, josta voi hakea ruokien ja leivonnaisten maustamiseen tuoreet yrtit. Näin vältytään turhaan ylimääräisten tavaroiden kuljettamiselta. Helpottaa muistamista ja elämää, kun yrttitarha odottaa tulijaa jo valmiina.

                      Yrttietikka ja -öljy sopivat salaattipöydän kastikkeiksi, mutta myös marinointiin ja grillaukseen. Yrttietikkaan voi käyttää esimerkiksi tuoretta rakuunaa, basilikaa, kirveliä, minttua, tilliä tai rosmariinia. Murskaa yrtit, niin aromit vapautuu paremmin. Täytä isosuinen pullo tai kapea tölkki kevyesti yrteillä.  Lisää pari neilikkaa tai pari piparjuurilastua, jotka estävät homehtumisen. Kaada pulloon punaviini-, valkoviini- tai omenaviinietikkaa. Nosta pullo aurinkoiselle paikalle pariksi viikoksi, kääntele pulloa välillä. Siivilöi etikka puhtaaseen pulloon ja lisää koristeeksi kaunis mausteoksa.

                      Yrttiöljy valmistuu lähes samoin kuin yrttietikka, mutta murskaa yrttejä enemmän kuin etikkaa valmistaessa, koska öljy imee makua huonommin. Anna pullon olla huoneenlämmössä. Maista öljyä kahden viikon kulutta, ja jos makua ei ole tarpeeksi, lisää yrttejä ja anna maustua vielä muutama päivä. Ravistele pulloa silloin tällöin. Siivilöi öljy puhtaaseen pulloon ja säilytä jääkaapissa. Siivilöidyt yrtit voit käyttä vielä ruokien tai leivonnaisten maustamiseen.

Mäkimeirami eli oregano on monivuotinen kasvi, joka menestyy parveke- ja piharuukuissa. Pehmeitä versoja kerätään tuorekäyttöön koko kesän ajan. Oregano on tunnettu pitsamauste, mutta sopii myös monille kasvisruoille, lihalla ja riistalle.

                      Rakuuna on monivuotinen kasvi, ja sitä on ranskalaista että venäläistä. Ranskalainen rakuuna on pienempi kuin venäläinen rakuuna, ja tulee siten toimeen suurehkossa ruukussa ikkunalla tai parvekkeella. Versojen latvoja ja lehtiä kerätään koko kesän ajan. Rakuuna sopii liha-, kala- ja kasvisruoille.

Porkkanat mausteliemessä

500 g porkkanoita

Mausteliemi:

0,5 dl rypsi- tai auringonkukkaöljyä

0,25 dl viinietikkaa

0,5 dl porkkanoiden keitinlientä

2 valkosipulin kynttä

1 tl oreganoa

1 tl rakuunaa

ripaus mustapippuria

Kuori ja viipaloi porkkanat ja keitä pienessä vesimäärässä melkin kypsiksi. Ota porkkanoiden keitinliemi talteen. Sekoita mausteliemi ja kaada porkkanoiden päälle. Anna maustua kylmässä muutama tunti, mieluummin yön yli. Koristele yrteillä.

Timjami on monivuotinen varpukasvi, joka viihtyy myös ruukussa valoisalla ikkunalaudalla. Timjami sopii kaikkien liharuokien, kalojan, sienien ja pitsojen mausteeksi. Luonnonvaraista kangas- ja sitruuna-ajuruohoa voidaan käyttää timjamin tavoin.

Timjami-porkkanasämpylät

0,5 l vettä

50 g hiivaa

1,5 tl timjamia

3 rkl siirappia

3 dl hienoksi raastettua porkkanaa

0,5 dl jauhettua mantelia

13 dl hiivaleipäjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää mausteet, porkkanaraaste ja mantelijauhe. Alusta jauhot joukkoon. Anna taikinan kohota. Leivo taikina sämpylöiksi. Voitele nousseet sämpylät vedellä tai maidolla. Paista 225-asteessa 10–15 minuuttia.

Sitruunamelissa on monivuotinen yrtti, joka viihtyy ruukussa sisällä ja ulkona. Talvehtiminen onnistuu vain lämpimässä kasvupaikassa. Sitruunamelissa on sitruunanmakuinen yleismauste salaatteihin, kalalle, äyriäisille, jälkruokiin ja juomiin.

Basilika on yksivuotinen ja sitä löytyy useita lajikkeita, mm. sitruunabasilika, kanelibasilika ja thai-basilika. Basilika kasvaa hyvin myös ikkunalaudalla, mutta huomioi, että se on kylmänarka. Basilika sopii moniin kasvisruokiin, erityisesti tomaatille, mutta myös tuorejuustoihin, levitteisiin, kalalle ja lihalle.

Yrttilevite

125 g maitorahkaa

125 g margariinia tai voita

yrttejä, esim. sitruunamelissaa, basilikaa ja ruohosipulia

Sekoita rahka ja rasva astiassa. Lisää hiennonnetut yrtit ja sekoita tasaiseksi tahnaksi. Tarjoa voin asemasta.

Kasvis-katkarapukeitto

3 rkl rypsiöljyä

2 porkkanaa

100 g selleriä

100 g palsternakkaa

1 fenkoli

1 iso sipuli

4 valkosipulinkynttä

480 g tomaattimurskaa

3 dl vettä

200 g katkarapuja

2 tl kuivattua basilikaa (2 rkl tuoretta)

2 tl tilliä (2 rkl tuoretta)

3 rkl sitruunamehua

0,25 tl valkopippuria

0,5 tl mustapippuria

Kulota suikaloidut kasvikset ja hienonnettu sipuli öljyssä. Lisää puserretut valkosipulinkynnet, tomaattimurska ja vesi. Anna kiehua 15 minuuttia. Mausta ja lisää katkaravut. Kiehauta ja tarkista maku.

Kasviskatkarapukeitto

                      Salvia on monivuotinen yrtti, mutta talvenkestävyys vaihtelee. Salvia on kaunis ikkunalaudalla ja ruukussa parvekkeella. Salvia sopii erityisesti rasvaiselle kalalle ja lihalle, kasvisruoille ja marinointiliemiin.

Jauhemaksapihvit

250 g jauhettua maksaa

250 g raakaa perunaa

2 sipulia

0,5 tl valkopippuria

0,5 dl tuoretta meiramia

1 tl salviaa

1 tl basilikaa

1tl oreganoa

2 tl paprikajauhetta

Raasta perunat ja hienonna sipuli. Lisää perunat, sipuli ja mausteet jauhetun maksan joukkoon. Paista ohukaispannussa paksuhkoja pihvejä. Tarjoa lisäksi haudutettuja sipulirenkaita ja perunasosetta puolukkahillon kera.

Jauhemaksapihvit

Toivon yrttien tuoksun tulvahtavan keittiöstä enemmän jatkossa. Suosittelen kokeilemaan yrttejä monipuolisesti. Vähemmän suolaa ja enemmän yrttejä!

                     

Marjoista kevyitä ja terveellisiä herkkuja

Mustikka-sipulisalaatti

8–10 salottisipulia tai
1 jättisipuli
4 dl mustikoita

Leikkaa kuoritut sipulit mahdollisimman ohuiksi renkaiksi. Lisää sipulirenkaiden joukkoon tuoreet mustikat ja kostukkeeksi hiukan öljykastiketta.
(Pirjo Kytövuori - Arja Hopsu-Neuvonen, Kanankaalista karpaloon. )

Ullan mansikka-voikukkasalaatti

6 dl suikaloitua kesäkaalia
4 dl suikaloituja voikukanlehtiä
2 dl mansikoita puolikkaina tai ahomansikoita kokonaisina
Kastike:
1 dl kermaviiliä
1 dl raejuustoa
½ dl kirvelisilppua

Voikukan lehdet leikataan suikaleiksi keskiruodin ympäriltä. Kaali- ja voikukkasuikaleet asetellaan kulhoon ja mansikat kaadetaan keskelle keoksi. Kastike sekoitetaan ja valutetaan vihreiden lehtien pinnalle.
(Ulla Lehtonen, Onnellinen kasvissyöjä - Hyvän olon keittokirja. )

Lämmin vadelmajuusto

1 l vadelmia
3 munaa
2 rkl sokeria
1 tlk raejuustoa
2 rkl perunajauhoja
2 dl kevytkermaa
1 dl maitoa

pinnalle tomusokeria

Voitele uunivuoka. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita perunajauhot raejuustoon ja lisää muna-sokerivaahtoon. Sekoita kerma, maito ja vadelmat joukkoon. Kaada seos vuokaan ja kypsennä 175-asteessa noin puoli tuntia. Sirota jäähtyneen vadelmajuuston pintaan sihdin läpi tomusokeria. Tarjoa heti.
(Pirjo Kytövuori - Arja Hopsu-Neuvonen, Kanankaalista karpaloon.)

Mustikkainen

(2 annosta)

1/4 l vaniljajäätelöä
2 dl maitoa
1 dl mustikoita
½ tl jauhettua kardemummaa

Sekoita hiukan pehmennyt jäätelö, jääkaappikylmä maito ja muut aineet kulhossa sähkövatkaimella tai tehosekoittimella ilmavaksi ja tasaiseksi juomaksi.

Kaada valmis juoma laseihin ja nauti paksulla pillillä.

Kesämarjayllätys

(6 annosta)
1 banaani
2 dl mansikoita
2 dl mustikoita
3 dl jäätelöä
4 dl maitoa
3 rkl sokeria
2 rkl vehnäleseitä
1 tl vanilliinisokeria

Jätä koristeeksi pala banaania, muutama mansikka ja vähän jäätelöä. Mittaa muut aineet tehosekoittimeen ja sekoita kuohkeaksi. Viipaloi banaaninpala ja puolet mansikoista korkeiden lasien pohjalle. Kaada juoma päälle. Koristele jäätelöllä ja mansikkaviipaleilla. Juo ja lusikoi lopuksi yllätykset pohjalta.

Marjasooda

(4 annosta)

6 dl vadelmia tai muita marjoja
5 rkl sokeria
2 dl poreilevaa virvoitusjuomaa
(esim. Sprite)
• Mittaa marjat ja sokeri tehosekoittimeen ja soseuta.
• Sekoita virvoitusjuoma joukkoon. Tarjoa juoma heti.
Vinkki: Marjasoodaan voit käyttää myös pakastemarjoja, jotka voi jauhaa jäisinäkin.

(Kaikki sivun ohjeet: www.arctic-flavours.fi)

Kesän toivotukset

                                                          Hyvää viikonloppua ja kesää!

Luonnonyrttejä lautaselle - terveellistä ja edullista

Jos arvostat terveellistä ja edullista ruokaa, kannattaa lähteä hakemaan lisukkeeksi luonnosta makua ja väriä. Yllätyt, mitä kaikkea luonto meille tarjoaa.

Puhtaus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys on luonnontuotteiden vahvuus. Luonnontuotteiden keruun tarjoaman hyötyliikunnan lisäksi suomalaisissa luonnonyrteissä on runsaasti terveellisiä ravintoaineita. Luonnonyrtit ovat meidän jokaisen saatavilla, mutta niiden talteenotto ja käyttö on vielä vähäistä.

Luonnonyrttien eli villivihannesten käytön opettelu kannattaa aloittaa yhdestä tai kahdesta yrtistä.  Helpointa on aloittaa tunnistaminen ja tutustuminen esimerkiksi nokkosesta, poimulehdestä, koivunlehdestä, maitohorsmasta ja voikukasta. Kyseiset yrtit ovat yleisiä koko maassa. Luonnonyrtit kerätään kuivalla säällä puhtaalta alueelta. Poimi vain terveitä kasveja. Huomaa kuitenkin, että jokamiehenoikeuksiin ei kuulu puiden lehtien kerääminen. Siihen tarvitaan maanomistajan lupa.

Lähtiessäsi keräämään yrttejä luonnosta, ota mukaan ilmava kori, johon voit laittaa rasioita tai pieniä paperipusseja poimiessasi samalla keräysmatkalla useita erilaisia yrttejä. Voit poimia myös matalareunaiseen paperikassiin yrttejä. Käsien suojaksi tarvitaan käsineet ja versojen leikkaamiseen sakset.

Yrttien käyttö jaetaan neljään eri luokkaan: vihanneskäyttö, maustekäyttö, käyttö yrttijuomien raaka-aineena ja rohdoskäyttö. Aloita yrttiruokien käyttö miedon makuisilla luonnonyrteillä, ja kokemuksen karttuessa voit siirtyä voimakkaampiin makuihin.

Tunnetuin luonnonyrttimme lienee nokkonen. Se sopii aloittelijalle hyvin, koska se on miedon makuinen. Nokkonen on arvokkain luonnonyrtimme. Nokkosessa on mm. pinaattiin verrattuna seitsenkertaisesti rautaa. Mikään kasvi Suomessa ei sisällä yhtä paljon mineraalisuoloja kuin nokkonen. Nokkonen sopii esimerkiksi keitoksi, munakkaaseeen, täytteeksi uunikalan vatsaan, lettuihin ja leivonnaisiin. Ruoaksi tarkoitettu nokkonen kerätään ennen kukintaa aurinkoisen jakson jälkeen, jolloin nitraattipitoisuus on alhaisimmillaan. Voit poimia versot, kun ne ovat 10-15 cm. Jos nokkonen ehtii kasvaa pituutta enemmän, leikkaa noin 10 senttimetriä kasvin yläosasta käyttöön. Tuore nokkonen kiehautetaan 1-2 minuuttia ennen ruoaksi valmistamista.

Poimulehdistä käytetään nuoret lehdet ennen kukintaa. Alkukesän varjossa kavaneet lehdet ovat miedoimman makuisia. Tuoreet lehdet sopivat mainiosti voileiville salaatin sijaan, salaatin ainekseksi tai tuoresilppuna keittoihin ja muhennoksiin.

Koivulehdet ovat C-vitamiinipitoisia. Kun lehdet ovat hiirenkorvalla, niiden poiminta voidaan aloittaa salaattien joukkoon, koristeeksi keitoihin tai voileivälle väriä antamaan. Pääsato kerätään ennen juhannusta.

Maitohorsman kerääminen aloitetaan jo keväällä. Nuoret versot käytetään parsan tavoin keitettynä. Lehdet kerätään kesä-heinäkuussa juuri ennen kukintaa, jolloin ne sopivat tuoreeltaan salaatteihin ja kasvisruokiin. Maitohorman kukkiessa voidaan kertätä kukat, joista tehdään juomia. Siitä saadaan kauniin väristä mehua. Kesäisiin booleihin saadaan siten väriä.

Voikukasta voidaan hyödyntää koko kasvi. Se on yksi arvokkaimpia kasvejamme sisältäen karoteenia sekä B-, C- ja D-vitamiineja. Kun poimit luonnosta voikukanlehtiä, valitse varjoisten paikkojen pienet sileäreunaisimmat lehdet, koska ne ovat miedoimman makuisia salaatteihin, keittoihin ja leivontaan. Mykeröt sopivat salaatteihin ja siman valmistukseen sekä juuret mausteeksi tai paahdettuna yrttijuomaksi.

Kun maustat tuoreilla yrteillä, hienonna ne juuri ennen käyttöä. Tarkista aina ruoan maku ennen tarjolle tuontia ja lisää tarvittaessa yrttejä tai muita mausteita.

Nokkospesto

50 g tuoreita nokkosenlehtiä

0,5 dl pinjansiemeniä

0,5 dl emmentaljuustoraastetta

1 valkosipulinkynsi

0,75 dl rypsiöljyä

(0,25 tl yrttisuolaa)

Kiehauta noin litra vettä, lisää nokkoset ja keitä nokkosia noin 2 minuuttia. Siivilöi. Mittaa monitoimikoneen kulhoon nokkoset, pinjansiemenet, juustoraaste, kuorittu valkosipulinkynsi ja tarvittaessa suola. Hienonna tasaiseksi tahnaksi. Lisää öljy ohuena nauhana koneen käydessä. Tarjoa herkullista pestoa kalan, lihan, pastan tai uusien perunoiden kanssa. Vinkki: voit myös kokeilla muita juustoja, kuten parmesaanijuustoa ja muita siemeniä, esimerkiksi kuorittuja auringonkukansiemeniä.

Nokkospesto

Sieni-yrttipiiras

Pohja:

125 g rahkaa

125 g voita tai margariinia

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

150-200 g esikäsiteltyjä sieniä

1 sipuli

150 g juustoraastetta

3 munaa

2 dl kuohukermaa

1 dl maitoa

mustapippuria

yrttejä oman maun mukaan, esim. nokkosta, poimulehteä, voikukkaa, maitohorsmaa, vuohenputkea

Sekoita rahka ja pehmeä rasva. Lisää kuivat aineet. Levitä taikina voidellun vuoan pohjalle ja reunoille. Hienonna sienet ja sipuli ja kuullota niitä hetki. Levitä pohjan päälle ja lisää juustoraaste. Yhdistä munat, maito, kerma ja mausteet. Kaada täytteen päälle. Paista 200-asteessa noin 40 minuuttia.

Poimulehti-kasvispyörykät

4 keskikokoista keitettyä perunaa survottuna

1 porkkana raastettuna

pieni lohko lanttua raastettuna

1 dl hienonnettuja poimulehtiä

1 dl keitettyä rikottuja ohrasuurimoita

1 dl juustoraastetta

1 kananmuna

1 dl mannasuurimoita

0,5 dl rypsiöljyä

1 tl oreganoa

0,5 tl ruususuolaa

Yhdistä kaikki ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi. Pyörittele pulliksi ja paista 225-asteessa noin 30 minuuttia. Huom! Perunat ja ohrasuurimot voi keittää samassa vedessä ja survoa yhdessä. Lantun voit korvata myös nauriilla.

Poimulehtikasvispyörykät

Mummon vanhanajan salaatti

- salaatin lehtiä

- voikukan lehtiä

- keitettyjä kananmunia lohkoina

- kastikkeeksi kermaa

- ripaus yrttisuolaa

Huuhtele salaatin ja voikukan lehdet. Voikukan lehdistä poista lehtiruoto. Revi lehdet pieniksi paloiksi. Keitä kananmunat koviksi ja pilko munat lehtien joukkoon. Kaada hieman kermaa ainesten päälle ja halutessa lisää ripaus yrttisuolaa.

Mummon vanhanajan salaatti

Maitohorsmalla maustetut porkkanat

500 g porkkanoita

Mausteliemi:

0,5 dl rypsiöljyä

0,25 dl viinietikkaa

0,5 dl porkkanoiden keitinlientä

2 valkosipulin kynttä murskattuna

0,5 dl maitohorsman lehtiä silputtuna

1 rkl tuoretta kynteliä tai rakuunaa silputtuna

ripaus mustapippuria

Kuori ja viipaloi porkkanat. Keitä ne vähässä vedessä melkein kypsiksi. Ota keitinvesi talteen. Sekoita mausteliemi. Anna maustua kylmässä muutama tunti ennen tarjoilua.

Yrttiporkkanat

Savolaiset perinneruoat kesällä

Kesä katsottiin alkavan varsinaisten kylvötöiden päätyttyä toukokuun lopussa. Aikaa ennen juhannusta sanottiin pikkukesäksi erotukseksi juhannuksen jälkeen alkavasta isosta kesästä. Kesän tullessa siirryttiin kevyempiin ruokiin. Lihan tilalle tulivat kala- ja maitoruoat. Kesällä kalastettiin ja kalaa syötiin paistettuna, keitettynä, savustettuna, kukkoina ja monella muulla tavalla. Perunoiden kanssa siitä keitettiin kalakeittoa. Suolakalalla oli myös huomattava merkitys, kun kalansuolavettä käytettiin särpimien jatkeena. Särvin on leivän, perunan tms. lisukkeena nautittava ruoka tai juoma. Heinänkorjuuaikaan tavallinen iltaruoka oli kokkelipiimä ja varhaisperunat. Kalakukko oli myös illallisruokaa. Letut ja räiskäleet kuuluivat kesäisiin ruokiin. Viili oli tavallinen kesäinen erikoisherkku.

Aamulla herättyä nautittiin suuruspalasta, einepalasta tai pientä einestä. Iltapäivällä on voitu nauttia lämpimien pääaterioiden lisäksi kesäaikaan väliateria, jolla on ollut erilaisia nimityksiä, ja johon on kuulunut vain kylmiä ruokia.

Kesän suurin juhla juhannus (24.6.) oli arvokkuudessaan verrattavissa jouluun. Emännillä oli kiire, sillä ruoka oli se, joka teki juhlasta juhlan. Juhannusaaton yhteiset ruoat kaikkialla Savossa oli kalapaisti, kalakukko ja riisipuuro. Tuore suolakala kuului juhannuspöytään myös. Se oli lahnaa, haukea, kuhaa, lohta, muikkua, siikaa tai säynettä. Tuoretta kalaa valmistettiin pöytään kalakukkona, kalapaistina, soossikalana, halstrattuna tai uunissa paistettuna. Juhannuksen kokkotulille liittyviä kalaruokia olivat rantakala ja pökkelöpaisti. Kokkotulilla voitiin keittää myös tuohisvelliä, joka keitettiin tuohisessa keittoastiassa. Ylä-Savossa paistettiin juhannukseksi muurinpohjalettuja, jotka voitiin paistaa esimerkiksi juhannuskokolla muuripadan pohjalla.

Paistit, lihapullat ja niiden lisäksi makaronilaatikko edustivat liharuokia. Palvilihaa syötiin leivän päälle viipaloituna. Joissakin paikoissa mannavelli kuului aaton ruokiin riisipuuron sijasta ja sen kanssa palvilihavoileivät olivat herkullisemmillaan. Kiuruvedeltä on peräisin toinenkin juhannusherkku, jota ei muualla Savossa valmistettu, juoksuttamalla ja keittämällä tehty juustomaito. Se keitettiin juhannuksen vastaisena yönä ja syötiin aamulla. Kaikkialla Savossa kuului rieskat juhannukseen. Juhannusrieskaksi voitiin paistaa pannurieskaa tavallisella pullapellillä. Etelä-Savon juhannukseen kuului röpörieska. Muina ruokaleipinä oli tarjolla ohrarieskaa, piirakoita ja kahvileipinä pullaa, sokerikakkua ja pikkuleipiä. Jälkiruokana oli pöydässä marja- ja raparperikeittoja, joskus myös mustikkasoppaa. Juhannusjuomana oli kotikalja. Pöydässä juotiin myös piimää, kurria eli rasvatonta maitoa ja säästeliäästi maitoa. Lisäksi limonadia oli joissakin taloissa hankittu juhannusherkuksi. Se oli erityisesti lasten mieleen.

”Aaro heinän aloittaa (1.7.), Helena heinän lopettaa (31.7.).” Kiireinen työkausi maalaistaloissa alkoi, eikä monimutkaiseen ruoanlaittoon ollut aikaa. Toisaalta ei ollut tarvettakaan, sillä helleaikaan rasvaiset ja raskaat ruoat eivät maistuneet. Ruoka-aineita oli monipuolisesti saatavissa: lehmät lypsivät hyvin, kalaa tuli runsaasti ja heinäkuun puolivälin jälkeen oli tarjolla varhaisperunoita, vihanneksia ja marjoja.

Aamiaiselle oli huttu (veteen keitetty) tai puuro (maitoon keitetty). Pöydässä oli suolakalaa ja ruisleipää, juomisena kurria eli rasvatonta maitoa, piimää ja usein myös kaljaa. Lounaalla eli puolisella syötiin tavallisesti kalakeitto. Jos kalaa ei ollut tarjolla, saatiin tyytyä kalattomaan mäkeläisen kalakeittoon. Etelä-Savossa osattiin taas keittää lihakeitto ilman lihaa. Varhaisperunat syötiin sipulikastikkeen kanssa. Usein nuoret perunat oli keitetty samassa padassa suolakalan kanssa, joten kalan maku oli valmiina perunoissa. Iltaseksi eli päivälliseksi tuotiin pöytään hiillostettua eli halsterikalaa. Kaikkia kaloja, erityisesti pieniä lahnoja, hiillostettiin. Muita tavallisia iltaruokia olivat kukot, tuore rieska ja kokkelipiimä. Jos leipä oli ehtinyt kuivaa, tehtiin leipälämmitystä eli -ressua. Munavellin tai munamaidon tapainen kevyt velli saattoi olla myös iltaruokana. Marja-aikaan iltasyönnin päätti mansikka- tai mustikkamaito, jopa herkuteltiin mesimarjoilla.

Jokaisen täytyi pestä kädet ennen ruokailua ja olla kiltisti ja hiljaa ruokapöydässä. Lapset eivät saaneet yhtyä aikuisten puheisiin, mutta jos heiltä henkilökohtaisesti kysyttiin, niin siihen sai vastata. Hiljentyminen kuului tapoihin ruokapöydässä ennen vanhaan. Aina ruokapöytään tullessa täytyi ristiä kätensä ja siunata ruokansa hetken hiljaisuudella. Naiset eivät saaneet aloittaa ruokailua ennen kuin miehet olivat tulleet pöytään. Hattu päässä ei saanut pöydässä syödä, ei metsässä eväitäkään. Lapset kävivät isän ja äidin luona kiittämässä ja niiaamassa ruoan jälkeen.

Letut mustikkatäytteellä

5 dl maitoa
2 sorsanmunaa
0,5 tl suolaa
2,25 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sulatettua voita

Vatkaa munat, lisää maito ja suola sekä jauhot ja lopuksi sulatettu voi. Vatkaa hyvin, anna taikinan olla noin tunti, jonka jälkeen paista lettuja voidellussa paistinpannussa molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi. Laita täytteeksi mustikoita ja vaniljakastiketta. Koristele vaniljakastikkeella, mustikoilla ja kehäkukan terälehdillä.


Letut mustikkatäytteellä


Mustikka-vadelmakuningatarkukko

Taikina:
200 g voita

0,75 dl rypsiöljyä
2 dl täysruokosokeria eli intiaanisokeria
2 kananmunaa
7 dl ruisjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

Täyte:
1 l mustikoita ja vadelmia
0,5 dl sokeria
4 rkl perunajauhoja

Vaahdota voi, rypsiöljy ja sokeri, lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää vaahtoon jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Voitele ja korppujauhota korkeareunainen vuoka. Laita vuoan pohjalle ja reunoille 2/3 taikinasta, jätä 1/3 kanneksi. Sekoita marjat, sokeri ja perunajauhot keskenään ja kaada vuokaan. Laita taikinakansi päälle. Paista 175 °C:ssa noin tunti. Tarjoa vaniljakastikkeen, jäätelön tai kerman kanssa.

Mustikkakukko

Mallasrieska

3 dl mahlaa
25 g hiivaa
3 dl mallasmäskiä
2 tl ruususuolaa
1 dl kuusenkerkkäsiirappia
5 dl ruisjauhoja
4 dl vehnäjauhoja
0,5 dl rypsiöljyä

Ota talteen kaljanteon jälkeen mallasmäski ja hyödynnä se rieskan leipomisessa. Lämmitä mahla kädenlämpöiseksi, lisää sekoittaen hiiva, suola, mallasmäski, kuusenkerkkäsiirappi ja jauhot. Lisää taikinaan lopussa ruokaöljy. Alusta taikina tasaiseksi. Jaa taikina kahdeksi heti leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Taputtele litteähköksi rieskaksi. Kohta leivät. Ennen paistamista pistele leivät. Paista 225 °C:ssa noin 25 minuuttia.



Mallasleipä


Sokerikakku

3 sorsanmunaa
1,5 dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta.

Vaahdota munat sokerin kanssa. Lisää vehnäjauhot ja leivinjauhe siivilän läpi varovasti sekoittaen. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista uunin alaritilällä 175 °C:ssa noin 35 minuuttia.



Sokerikakku


Raparperikiisseli

5 dl vettä
5 dl raparperinpaloja
0,75 dl sokeria
2,5 rkl perunajauhoja
0,5 dl vettä

Pinnalle sokeria.

Mittaa vesi, raparperinpalat ja sokeri kattilaan. Anna kiehua noin 10 minuuttia kunnes raparperinpalat hieman hajoavat. Vedä kattila pois liedeltä. Sekoita perunajauhot ja kylmä vesi keskenään ja lisää seos kattilaan ohuena nauhana huolellisesti sekoittaen. Anna kiisselin kiehahtaa sekoittamatta. Kaada kiisseli tarjoilukulhoon ja ripottele pinnalle vähän sokeria, jotta kiisseli ei kuoretu. Tarjoa maidon tai vaniljakastikkeen kanssa.



Raparperikiisseli



Hyvää ja nautinnollista kesää!

Teksti ja kuvat: Sonja Haapakoski