SILITYSRAUDAT

 

Ihmiset ovat vuosisatoja silittäneet tekstiilejä ja vaatteita, koska ne näyttävät kauniimmilta siitettyinä. Silittäminen vähentää myös tekstiilien, kuten lakanoiden pölyävyyttä, kun kankaan kuidut silitetään ”kiinni”. Kuinka itse koet, onko samantekevää nukutko silittämättömillä vai silitetyillä lakanoilla? Ehkä on ylellisempi tunne nukkua puhtaiden ja silitettyjen lakanoiden välissä.

Ennen varsinaisia silitysrautoja esimerkiksi viikingit ovat siittäneet tekstiilejä kuumilla kivillä. Ensimmäiset silitysraudat olivat hiilellä täytettäviä rautoja (kuva 1). Jotta tekstiilit saadaan siliämään, tarvitaan painava silitysrauta, kuumuutta ja kosteutta. Entisajan silitysraudat olivat rautaa ja siten painavia. Kuumiksi raudat saatiin laittamalla hiiliä niiden sisään tai kuumentamalla hellalla raudat.

Painava silitysrauta suoristaa rypyt, mutta ilman kuumuutta ja kosteutta ryppyjen oikeneminen on väliaikaista. Rautaisilla silitysraudoilla silittäessä kosteutta lisättiin tekstiileihin huiskuttamalla vettä oksan avulla tai kostutettiin ohut keittiöpyyhe, joka laitettiin tekstiilin päälle ja sitten silitettiin. Kuumana ja kosteana tekstiili on pehmeämpää, joten näin saadaan pysyvämmin tekstiili sileäksi.

Kuva 1. Hiilillä täytettävä silitysrauta

 

Kuva 2. Räätälin silitysrautoja Kuopion Korttelimuseolla 

        

Kuva 3. Räätälin silitysrautoja

Räätäleiden ja vaattureiden yksi tärkeimmistä työvälineistä on ollut silitysraudat. Niitä on tarvittu erikokoisia ja erimallisia, kun on silitetty vaatteiden eri osia.

Räätälin ja vaatturin silittäessä kosteuttamalla vaatetta kosteus myös suojelee kangasta liian kuumalta lämpötilalta. Kuuma silitysrauta haihduttaa kosteuden kankaalta, jolloin kangas suoristuu ja jäykistyy. Ennen vanhaan kankaat olivat luonnonkuiduista, jotka kestävät hyvin kuumuutta.

Silitysraudat on kuumennettu puuhellan päällä (kuva 2) tai hiiliastian päällä (kuva 3). Raudat ovat säilyneet myös pitkään lämpimänä, kun eri työvaiheissa on tarpeen silittää esimerkiksi saumoja auki.

Kuumia rautaisia silitysrautoja ei voinut ottaa paljain käsin vaan siihen tarvittiin jonkinlainen patalappu (kuva 4).

Kuva 4. ”Kuuma” silitysrauta

Yleisesti oli joka pirtissä rautainen silitysrauta, jota säilytettiin hellan reunalla (kuva 5).

 Kuva 5. Kutojan tuvassa silitysrauta

  

Kuva 6. Loisto-Mainos

Rautaiset silitysraudat kehittyivät, kuten kaikki muutkin työvälineet. Yksi seuraavista ”puolirautaisista” silitysraudoista on Loisto-Mainos (kuva 6). Siinä on irrotettava rautapohja, jonka voi kuumentaa liedellä ja liittää kahvaosaan. Tällä ei sormet pala eikä tarvitse patalappua raudan nostamiseen ja silittämiseen.        

 

Kuva 7. Sähköinen silitysrauta 

 

 

 

 Kuva 8. Höyrysilistysrauta

Spriikäyttöisiä silitysrautoja on ollut 1910-luvulla. Seuraavan vaiheen silitysraudat olivat sähköllä toimivia ja siitä kehittyivät höyrysilitysraudat (kuva 7 ja 8), jolloin ei tarvinnut erikseen kostuttaa tekstiilejä. Silitysrautoja kehitettiin myös pienemmiksi matkasilitysraudoiksi. Nykyään on eri tekstiilikuiduista tehty vaatteita, jolloin nykyaikaisiin silitysrautoihin on merkitty silitystä helpottamaan suosituslämpötilat. Silitysraudan lämpötila tulee valita vaatteen materiaalin mukaan ja vaatteessa olevien ohjeiden perusteella.

Uusia höyrysilitysrautoja tulee muistaa puhdistaa ja huoltaa. Vesi saa aikaan kalkkisaostumia, jotka voidaan poistaa höyryraudasta esimerkiksi seoksella, jossa puolet vettä ja puolet etikkaa.

Vanhat silitysraudat saavat olla hyötykäytössä muun muassa ovistoppareina (kuva 8).

 

Kuva 8. Silitysrauta ovistopparina

 

Kuvat: Sonja Haapakoski

Lähteet: Vuolle-Selki, Tuula 2020. Rypyt pois kuumalla – jo viikingit siistivät ryppyisiä vaatteitaan silityskivillä. Tekniikka & Talous. 3.6.2020 ja Martat 2020. Kodinhoitokirja. Helsinki:Gummerus

Kevään sieni - korvasieni

Huhtasienen tavoin korvasieni on keväällä maan uumenista meidän iloksi, syötäväksi poimittava sieni. Sienten satoon vaikuttavat maaperän laatu ja sen ravinteisuus, kasvukauden sademäärä ja sen jakautuminen, valo, lämpötila, ilmasto, edellisen syksyn ja talven sääolot ja metsänhoitotoimenpiteet.

Korvasieniä löytyy hiekkapohjaisista havumetsistä, jossa maa on rikkoutunut metsähakkuiden seurauksena. Korvasieniä voi löytää metsätyökoneiden ajourilta, tuulen kaatamien puiden kantoaukoilta tai polkujen varsilta.

Korvasieni tulee käsitellä oikein, koska se on tappavavn myrkyllinen  (sisältää vesiliukoista gyromitriiniä) raakana ja väärin käsiteltynä. Korvasienet on keitettävä runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään 5 minuuttia ja välillä huuhdeltava hyvin runsaassa vedessä sekä lopuksi. Ilmastoinnista tulee pitää huolta keittämisen aikana. Keitin- ja huuhteluvesiä ei saa käyttää vaan ne kaadetaan viemäriin. Tämän jälkeen korvasieniä voi käyttää ruoanlaittoon ja leivontaan.

Sienten koostumus vaihtelee lajeittain, yksiköittäin, kasvupaikoittain, eri ikäisinä ja itiöemän eri osissa. Sienissä on vitamiineja, hivenaineita, rasvoja, valkuaisaineita, hiilihydraatteja ja kuituja. Vaikka sieniä joutuu keittämään paljon niin maku säilyy ja kuidut 👩🏻‍🍳. Korvaisienen maku on mieto.

Korvasieni muistuttaa paistettua tippaleipää.

Puhdistetut sienet keitetään 2 kertaa väh. 5 min.

Keitetyistä sienistä kaadetaan pois keitinvesi.

Keitetään toiseen kertaan korvasienet väh. 5 min.

Huuhdellaan vielä reilussa vedessä.

Laitetetaan sienet rasiaan (voidaan pakastaa).

Sienistä voidaan keittää kastiketta tai keittoa


tai leipoa esimerkiksi piirakkaa.

Korvasieniä ja sipuli paistetaan piirakkaan.

Korvasieni-sipuli seos keitetyn riisin joukkoon.

Valmiit korvasienipiirakat.

Täytteen ohje:

500 g sieniä

2 sipulia silputtuna

ruokaöljyä

-> sienet ja sipulit paistetaan

2 dl riisiä keitettynä

0,5 dl vettä, lihalientä tai kermaa

suolaa ja valkopippuria

-> kaikki aineeet sekoitetaan keskenään, maku tarkistetaan

Korvasienipiirakn taikinan ohje:

250 g marg. tai voita

250 g rahkaa

250 g vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta tai etikkaa

Kaikki aineet sekoitetaan keskenään ja vaivataan taikinaksi. Kaulitaan taikina levyksi, jonka puolikkaalle leviteään täyte. Täytteen päälle laitetaan toinen puoli taikinaa kanneksi. Reunat käännetään pohjan alle. Taikina voidellaan kananmunalla ja painellaan haarulla reiät. Piirakka tai pienemmät piirakat paistetaan + 225-250-asteessa kauniin ruskeiksi.

Maistuvia ruokahetkiä kevään ruokasieniä hyödyntäen. Maksutonta ruoanlisää metsästä, lähimetsästä! Sesonkiruokaa! Nautitaan!

Ruokaviraston ohjeet korvasienten käsittelyyn

https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/ruokasienet/suositeltavat-ruokasienet/korvasieni/korvasienten-kasittely-ja-varoitusmerkinnat/

Korvasieniesite
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/elintarvikkeet/korvasieni_esite.pdf

Huhtasieni on kevään sieni

Sienet  voidaan jakaa kevään, kesään, syksyn ja loppusyksyn sieniin. Touko-kesäkuussa satoa saadaan huhta- ja korvasienistä. Kesä-heinäkuussa voidaan etsiä ja poimia mm. tatteja, haperoita ja keltavahveroita eli kantarelleja. Elo-syyskuussa satoa antavat mm. tatit, haperot, rouskut ja vahakkaat. Loppusyksystä voidaan lähteä metsään etsimään vielä suppilovahveroita ja valmuskoja. Sienten satokausi on pitkä. Eri lajit tulevat maan uumenista eri aikoihin.

Sienet, joita poimii ruoaksi täytyy tunnistaa. Kaikki sienet eivät ole syötäviä. Joukossa on myös myrkyllisiä sieniä. Sieniä kannattaa opetella tunnistamaan ja käyttämään vähitellen, 1-3 sientä vasta-alkajalle on sopiva vuositahti.

Kevään ensimmäisten itiöemien eli silmin nähtävät sienet, joukossa on huhtasieni. Itiöemä puskee maasta lisääntymään. Itiöemästä syntyy itiöitä, jotka putoavat maahan. Itiöistä kasvaa sienirihmaa, josta muodostuu rihmastoa maan alle. Samana vuonna voi täten löytää samaa lajia samasta paikasta, jos olosuhteet sienille ovat sopivat.

Kartiohuhtasieniä voi etsiä ja löytää mm. pihoista, puistoista tai lehtimetsistä. Nämä sienet löytyivät nurmelta naapurin puolelta. Aiempina vuosina en ole niitä huomannut siinä. Ehkä tulevina vuosina katson kyseisen paikan tarkemmin. Tosin jokainen sienivuosi on erilainen...

Kartiohuhtasieni nurmella

Kartiohuhtasieni ** on hyvä ruokasieni. Sitä ei tarvitse esikäsitellä. Sienet puhdistetaan ja laitetaan pannulle kypsentymään.

Kartiohuhtasieni

Kartiohuhtasieni halkaistuna

Kuivattu kartiohuhtasieni

Kuivatin muutaman kartiohuhtasienen malliksi sieninäyttelyihin. Kevään sieniä ei löydä syksyllä, joten hyvä olla malliksi edes kuivatut itiöemät.