Sienet voidaan jakaa kevään, kesään, syksyn ja loppusyksyn sieniin. Touko-kesäkuussa satoa saadaan huhta- ja korvasienistä. Kesä-heinäkuussa voidaan etsiä ja poimia mm. tatteja, haperoita ja keltavahveroita eli kantarelleja. Elo-syyskuussa satoa antavat mm. tatit, haperot, rouskut ja vahakkaat. Loppusyksystä voidaan lähteä metsään etsimään vielä suppilovahveroita ja valmuskoja. Sienten satokausi on pitkä. Eri lajit tulevat maan uumenista eri aikoihin.
Sienet, joita poimii ruoaksi täytyy tunnistaa. Kaikki sienet eivät ole syötäviä. Joukossa on myös myrkyllisiä sieniä. Sieniä kannattaa opetella tunnistamaan ja käyttämään vähitellen, 1-3 sientä vasta-alkajalle on sopiva vuositahti.
Kevään ensimmäisten itiöemien eli silmin nähtävät sienet, joukossa on huhtasieni. Itiöemä puskee maasta lisääntymään. Itiöemästä syntyy itiöitä, jotka putoavat maahan. Itiöistä kasvaa sienirihmaa, josta muodostuu rihmastoa maan alle. Samana vuonna voi täten löytää samaa lajia samasta paikasta, jos olosuhteet sienille ovat sopivat.
Kartiohuhtasieniä voi etsiä ja löytää mm. pihoista, puistoista tai lehtimetsistä. Nämä sienet löytyivät nurmelta naapurin puolelta. Aiempina vuosina en ole niitä huomannut siinä. Ehkä tulevina vuosina katson kyseisen paikan tarkemmin. Tosin jokainen sienivuosi on erilainen...
Kartiohuhtasieni nurmella
Kartiohuhtasieni ** on hyvä ruokasieni. Sitä ei tarvitse esikäsitellä. Sienet puhdistetaan ja laitetaan pannulle kypsentymään.
Kartiohuhtasieni
Kartiohuhtasieni halkaistuna
Kuivattu kartiohuhtasieni
Kuivatin muutaman kartiohuhtasienen malliksi sieninäyttelyihin. Kevään sieniä ei löydä syksyllä, joten hyvä olla malliksi edes kuivatut itiöemät.
