Raparperi on monipuolinen raaka-aine

Raparperi

Raparperin lehti käy vieraille pefletiksi

Raparperinvarret pilkotaan

Raparperihilloon tarvitaan

1 kg pilkottuja raparperinvarsia (n. 2 litraa)

1/2 DL vettä

500 g hillosokeria

Hillosokeri ja vesi sekoitetaan

Hilloa keitetään noin 10 min

Munkkirinkilät, G

2,5 dl vettä, maitoa tai mantelimaitoa
25 g hiivaa
0,5 rkl psylliumia
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 kananmuna
75 g voita
6,5 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta

Lämmitä neste kädenlämpöiseksi, lisää hiiva ja psyllium. Anna turvota 10 minuuttia. Lisää sokeri, suola ja kananmuna vatkaten. Lisää lopuksi voi ja jauhot. Sekoita hyvin. Anna kohta noin puoli tuntia. Laita taikina leivinpöydälle ja leivo pyöreitä pullia. Käytä tarvittaessa pyörittämisessä jauhoja, jos taikina tarttuu käsiin tai pöytään. Anna kohta pullien leivinliinan alla noin 20 minuuttia.

Pyöreät pullat

Kun pullat ovat kohonneet, tee reikä sormella.

Munkkirinkeli

Paistamiseen rypsiöljyä

Laita rypsiöljyä kattilaan ja lämmita se. Varo kuumentamasta liikaa. Tee testipaistos, jolloin tiedät, onko öljy riittävän kuumaa.

Paista munkkirinkelit

Paista kullanruskeiksi

Laita paistetut rinkilät astiaan

Sokeroi

Tarjoa siman kanssa

Gluteenittomat munkkirinkelit ovat kuohkeita

Pakasta osa sokeroimattomista munkkirinkeleistä, jos niitä ei ehdi lähiaikona syömään.

Vietetään pääsiäistä ja syödään pääsiäisherkkuja

Härkäviikot päättyivät laskiaiseen, josta on seitsemän viikkoa pääsiäiseen. Pitkä paastonaika on päättynyt ja voidaan herkutella vapaasti, kukin varallisuutensa ja paikallisten ruokaperinteiden mukaan.

Palmusunnuntaina ennen pääsiäistä pienet noidat tai trullit saattavat kolkuttaa ovellesi ja antaa sinulle koristeltuja pajunoksia. Pääsiäinen on lapsille yksi vuoden odotetuimmista juhlapyhistä. Monella perheellä on erilaisia traditioita, joita vaalitaan vuodesta toiseeen, esimerkiksi kananmunien maalausta ja rairuohon kasvattamista. Pääsiäisruoat ovat monessa perheessä myös perinteikkäitä. Yhdessäolon lisäksi pääsiäinen on myös ruokajuhla, joka kruunataan herkullisella lounaalla tai päivällisellä. Oman hohtonsa luo lapsiperheissä suklaamunien piilotusleikki - jälkiruoan etsiminen ja nauttiminen.

Värikkäät  pääsiäisherkut

Kevät luo oman tunnelman myös pääsiäisruokiin ja leivonnaisiin. Ruoissa ja leivonnaisissa pyritään saamaan värikkäillä raaka-aineilla myös iloa ja päivänpaistetta juhlaruokailuun. Slow foodin ystävä haluaa tehdä kaiken alusta asti itse. Ruoanvalmistuksen aikana karkaava tuoksu saa veden kielelle.

Munaan sisältyy uusi elämä - hedelmällisyys, syntyminen ja jälleensyntyminen - sekä symbolisesti että konkreettisesti. Keltuaisen keltainen on tärkeä pääsiäisen ja kevään väri. Munia värjättiin aluksi ylösnousemuksen värisiksi eli punaisiksi: legendan mukaan Maria Magdaleenan keisari Tiberiukselle ojentama ensimmäinen pääsiäismuna oli punainen. Meillä yleisintä on ollut keittää munat sipulinkuorien kanssa punaruskeiksi.

Munasta kuoriutuva keltainen poikanen liittyy munan merkityksiin: kevääseen ja uuteen elämään. Broilerista saa nopeasti ja helposti ruokaa arkiaterialle sekä juhlaan. Siinä on paljon kylläisyyttä ylläpitävää proteiinia ja vähän rasvaa. Lisäksi rasva on pääosin pehmeää, sydänystävällistä rasvaa. Miedonmakuista broileria voi maustaa erityisesti yrteillä. Vaihtelemalla erilaisia yrttejä, saadaan makua muunneltua erilaiseksi eri tilanteisiin.

Pinaatista saa kevään vihreää väriä ruokiin. Pinaatti olikin keskiajalla ja 1600-luvulla erittäin suosittu vihannes, jota käytettiin värjäämään ruokia. Pinaatti on tunnettu rautapitoisuudestaan, vaikka todellisuudessa siinä on yhtä paljon rautaa kuin vihreissä vihanneksissa keskimäärin. Nokkosessa on seitsemän kertaa enemmän rautaa kuin pinaatissa, joten suositeltavaa on poimia luonnosta puhtailta paikoilta nokkosta ja hyöntää sitä ruoanlaitossa ja leivonnassa. Perinteisesti pinaatti- ja nokkoskeittoon on keitetty kananmuna koristeeksi.

Rahka sopii hyvin perinteikkäisiin pääsiäisleivonnaisiin ja jälkiruokiin. Rahka luokitellaan  sekä piimätuotteeksi että tuorejuustoksi. Sen rasvapitoisuus on vain alle yhden prosentin, joten siitä valmistetut leivonnaiset ja jälkiruoat ovat kevyempi vaihtoehto kermalle.

Suklaa hurmaa suun makuhermot myös pääsiäisenä. Laadukas suklaa sisältää kaakaomassaa, kaakaovoita, sokeria, soijalesitiiniä ja vaniljaa. Maitosuklaassa on lisäksi maitoa jossakin muodossa ja valkosuklaa on muutoin samaa, mutta siitä puuttuu kaakaomassa. Tumman suklaan hyödyt perustuvat flavonoideihin. Mitä enemmän suklaa sisältää kaakoamassaa, sitä enemmän flavonoideja siinä on. Tumma suklaa on mainio vaihtoehto muiden sokeristen herkkujen tilalle. Syö kuitenkin suklaata kohtuudella, koska siinä on rasvaa. Runsas suklaan syönti lisää kaloreita, ja paino lähtee helposti nousuun.

Pääsiäispöytään koristeet luonnosta

Pääsiäispöytää kattaessa kannattaa yhdistellä rohkeasti uutta ja vanhaa. Kerää  luonnosta kiviä, maasta puiden oksia tai vaikkapa käpyjä, jolla loihdit persoonallisen kattauksen. Värikkäät astiat ja sävyjä tehostavat liinat sekä muut kattaustekstiilit tekevät juhlasta juhlan. Keväinen keltainen ja vihreä ovat suosittuja värejä pääsiäiskattauksessa. Jos pääsiäiskattaus on voimakkaan värikäs, valitse rauhallisempi asetelma, esimerkiksi yksivärisiä tulppaaneja tai narsisseja.

                      Koivunoksia voi poimia pajunkissojen lisäksi maljakoihin. Kun koivunoksat tekevät silmuja, niitä voi käyttää leivontaan ja ruokien koristeluun. Huomioi, että tarvitset maanomistajan luvan, jos poimit oksia puista.

Pinaattikeitto

2 rkl voita

3 rkl vehnäjauhoja

8 dl maitoa

150 g pinaattia

1 tl suolaa

Sulata voi kattilassa ja lisää siihen vehnäjauhot sekoittaen. Lisää maitoa vähitellen vispilällä vatkaten, lisää myös pinaatti. Keitä keittoa noin 10 minuutia. Lisää suola.

Tarjoa pinaattikeiton kanssa keitettyjä kanan-, sorsan- tai viiriäisenmunia.

Pinaattikeitto

Broileripata

3 dl ruishelmiä tai ohrasuurimoita

300 g porkkanoita

90 g juuriselleriä

2 sipulia

6 dl mahlaa

3–4 broilerin maustamatonta rintafilettä   

broilerin maustamiseen 1 tl suolaa ja 1 tl timjamia

Voitele paistovuoka ja laita siihen ruishelmet. Kuori porkkanat ja juuriselleri, raasta ne raasteeksi. Kuori ja paloittele sipuli. Lisää porkkana- ja selleriraaste sekä hienoksi paloiteltu sipuli ruishelmien päälle. Kaada mahla vuokaan. Laita päällimmäiseksi maustetut broilerin fileet. Laita uuniin paistumaan 200-asteeseen 50 minuutiksi.

Broileripata

Kevätsämpylät

5 dl mahlaa

50 g hiivaa

1 tl suolaa

1 dl koivunlehden silmuja

5 dl vehnäjauhoja

6 dl grahamjauhoja

0,75 dl rypsiöljyä

Kädenlämpöiseen mahlaan sekoitetaan hiiva, suola, silmut ja jauhot. Vaivaa taikinaksi ja lopuksi lisää öljy. Kun taikina on valmis, laita kohoamaan. Kohonneesta taikinasta leivotaan ohuehkoja pötkyjä, jotka solmitaan sämpylöiksi. Voitele pinta rasvattomalla maidolla. Anna sämpylöiden kohota, jonka jälkeen paista 225-asteessa noin 15 minuuttia.

Kevätsämpylät

Marja-hedelmärahka

2 dl kuohukermaa

250 g maitorahkaa

1 persikka

1 dl variksenmarjoja

1 dl puolukoita tai karpaloita

0,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

3 piparkakkua

Vaahdota kuohukerma, lisää sekoittaen joukkon maitorahka, kuorittu ja pilkottu persikka, marjat, sokerit ja murskatut piparkakut. Koristele hedelmillä ja marjoilla. Tarjoile jälkiruoaksi tai välipalaksi.

Marja-hedelmärahka

Suklaiset muffinssit  (noin 20 kpl)

125 g voita

1,5 dl sokeria

2 kananmunaa

100 g tummaa suklaata

1 tl vanijasokeria

2 tl leivinjauhetta

1 rkl kaakoajauhetta

3,5 dl vehnäjauhoja

2 dl piimää

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Rouhi suklaa veitsellä tai raastimen karkealla terällä ja lisää taikinaan. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinan joukkoon yhdessä piimän kanssa. Sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina pieniin neliskanttisiin paperisiin leivosvuokiin. Paista 175-asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

Maukasta ja värikästä pääsiäistä!

Matikan mädistä lisuketta

Nyt on matikka-aika, jolloin saa helposti kalan lisäksi mätiä syötäväksi. Naarapuolisen matikan vatsassa on suhteellisen isot mätipussit (2 kpl), joten syötäviä mätiä saa reilusti. Ne kannattaa valmistaa lisukkeeksi. Mädit pitää pakastaa ennen käyttöä, koska niissä voi olla loisia. Mätiä voi paistaa tai laittaa kiehumaan kalakeittoon. Ne ovat minun yleisimmät käyttötavat. Nyt päätin kuitenkin tehdä mädit eri tavalla.

Matikassa on isot mätipussit

Matikan mahasta täytyy irrottaa mätipussit varovasti, jotta sappirakko ei hajoa. Jos se hajoaa, niin on vaikea enää "pelastaa" mätiä syömäkuntoon. Kun olet irrottanut mätipussit, huuhtele ne. Avaa mätipussi ja pursota mädit astiaan. Kalvot heitä bioastiaan.

Tämän jälkeen sekoita mätiä haarukalla, jolloin kalvot ja muut tarttuvat haarukkaan ja saat ne pois. Seuraavaksi huuhtele mädit muutaman kerran kylmällä vedellä tiheässä siivilässä ja poista kalvot. Laita mädit valumaan jääkaappiin esimerkiksi kahvin suodatinpussiin. Suodatinpussi on siivilässä (minulla oli liian isot aukot siivilässä, joten siksi siivilään suodatinpussi). Pakasta mädit vähintään vuorokaudeksi (loisriski).

Ota mädit pakastimesta ja sulata hitaasti jääkaapissa ja mausta suolalla (noin 1 tl / 100 g mätiä). Lisää halutessasi vähän valko- tai maustepippuria.

Pakstetut mädit

Perinteisesti mätiä on tarjolla blinien kanssa, mutta voi mädit olla tarjolla hakatun punasipulin ja smetanan kanssa lisukkeena ruokapöydässä.

Mädit tarjolla

Voit myös kokeilla sekoittaa mädit vatkattuun kuohukerman (luomu) sekaan ja tarjota lisukkeena esimerkiksi blinien kanssa tai voit myös levittää mätiä leipäviipaleen päälle. Kannattaa kokeilla erilaisia tarjoilutapoja, vaikka itse olen vähän kankea kokeilemaan uusia tapoja.

Mädit kuohukerman kanssa

Opin venäläisiltä opiskelijoilta, että Venäjällä "blini" on meidän lettu (ohut), räiskäle. Suomalaisten blini (paksu lettu) on oladja Venäjällä. Vanhan perinteisen tapaan oladja eli suomalaisittain blini tehdään tattarijauhoista, mutta nykyaikana ne tehdään Venäjällä vehnäjauhoista. Kannatti järjestää opiskelijoiden kanssa kulttuurikeitoksia, jolloin valmistimme eri maiden ruokia ja perehdyimme heidän ruokakulttuuriinsa. Aina oppii uutta.

Blinit (noin 15 kpl)

2 dl     bulgarianjogurttia tai kermaviiliä

15 g    hiivaa

2 dl     tattarijauhoja

1 dl     kuumaa maitoa

1 tl      suolaa

1 rkl    voisulaa

1         keltuainen

1         valkuainen

1. Lämmitä jogurtti tai kermaviili kädenlämpöiseksi, liota siihen hiiva ja sekoita joukkoon tattarijauhot.

2. Annata taikinan kohota parisen tuntia huoneenlämmössä tai vähän pidempään esim. jääkaapissa.

3. Sekoita ennen paistamista taikinaan kuuma maito, suola, voisula, keltuainen ja viimeisenä vaahdotettu valkuainen.

4. Paista taikinasta ohukaispannulla voissa miedolla lämmöllä paksuhkoja blinejä.

5. Tarjoa blinit lämpimänä mädin, sipulin ja smetanan kanssa.

Perinteisesti blinit kuuluvat laskiaiseen, mutta ne maistuvat toki muulloinkin. Tänä vuonna laskiaissunnuntai on 19.2. ja laskiaistiistai 21.2.

Blinejä 

                                                                Maukkaita ruokahetkiä!

Probiooteilla terveyttä

Martat marttailee hyvää oloa eri tavoin. Ruoka kuuluu ehdottomasti hyvään oloon ja terveyteen. Tällä kertaa tutustutaan maitohappokäymiseen ja siitä syntyviin ja valmisettaviin ruokiin.

Probiotteeja syntyi ennen luonnostaan, kun ruokaa säilöttiin maitohappokäymisellä. Nykyisin maitohapposäilöntä ei ole enää muodissa, koska huoneistosta löytyy lähes aina pakastin. Ruokaa ei tarvitse välttämättä säilöä, kun kauppojen ruokatarjonta on monipuolista ja laajaa. Probiotteeja syntyy luonnostaan esimerkiksi hapanmaitotuotteissa, kuten piimässä ja hapankaalissa. Nykyisin löytyy probiotteeja mehuista ja juustoistakin.

Mikä probiotti on? Se on elävä mikrobi, joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen tasapainottamalla ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Probiotteina käytetään maitohappobakteereita, kuten laktobasilli- ja bifidobakteerisukuja ja Saccharomyces boulardii -hiivaa. Maitohappobakteereja on käytetty pitkään ripulin hoidossa ja antibioottikuurien aikana.

Maitohapposäilöntä on yksi vanhimmista ruoan säilytysmenetelmistä. Venäläinen ruokakulttuuri on tunnettu maitohappotuotteistaan. 

Maitohappobakteerit käyttävät raaka-aineen sokerin maitohapoksi, joka lisää säilyvyyttä ja kehittää samalla makuaineita, jotka antavat täyteläisen aromin. Kaalista ja juureksista tulee helpommin sulavia, C-vitamiini säilyy ja lisääntyy ja tapahtuu jopa eräiden B-vitamiinien uudismuodostusta (mm. B12 ). 

Saksalainen syöpätutkija Johannes Kühl on todennut luonnollisen maitohapon ja muiden käyte-entsyymien vilkastuttavan aineenvaihduntaa, lisäävän tartuntatautien vastustuskykyä, vahvistavan hermostoa ja puhdistavan verta. Kasvissyöjät suosivat maitohapposäilöntää, koska entsyymit lisääntyvät, proteiinit pilkkoutuvat ja syntyy maitohappoa. Suola lisätään joukkoon, jotta se imisi mehua kasviksista ja estäisi niiden nahistumisen siihen saakka, kunnes muodostuu riittävästi maitohappoa. Kaali ja juurekset on raastettava ja suikaloitava niin, että soluseinät rikkoutuvat ja sokeri on helposti saatavilla.

Hapankurkuissa on vähemmän sokeria kuin maustekurkuissa, joten ne voitanne luokitella terveellisemmiksi. Kurkkuja on helppo itse hapattaa, ja niistä saa oivallista höystettä ja makua salaatteihin, voileipiin ja raasteisiin. 

Sieniä voi myös hapattaa, mutta se on haasteellisempaa kuin vihannesten hapattaminen. Orakkaat, lampaankääpä, valmuskat, tatit, miedot haperot ja esikäsitellyt rouskut sopivat hapattamiseen. Sienten lisäksi tarvitaan joukkoon vihanneksia, koska niissä on enemmän hiilihydraatteja. Hapankaalin liemi nopeuttaa toiminnan alkamista. Virheetön hapansienisäilyke on kirkkaan värinen, raikkaan tuoksuinen ja hyvän värinen.

Ruotsalainen erikoisuus hapansilakka sai alkunsa aikana, jolloin suolaa käytettiin sen kalleuden vuoksi vähän ja kala alkoi pilaantua. 1500-luvulta asti hapansilakkaa on juhlistettu elokuun 20. päivän aikoihin, jolloin vietetään Surströmmingfestiä eli hapansilakkajuhlaa. Säilöttyjen hapansilakoiden kanssa syödään perunoita ja hienonnettua punasipulia. Hapansilakka jakaa mielipiteet sen herkullisuudesta.

Hapattamisessa puhtaus ja hygienia ovat tärkeitä ja raaka-aineiden tulee olla ensiluokkaisia.

          Tässä alla on muuta resepti kokeiltavaksi. 

Hapankaali

5 kg valkokaalia

5 porkkanaa

5 valkosipulin kynttä

25 g merisuolaa

(tilliä)

Vihannesten on oltava aluksi huoneenlämmössä (+ 20–22 oC), jotta maitohappobakteerit aloittaisivat toimintansa nopeasti. Suikaloi valkokaali ja porkkana ohuiksi suikaleiksi tai raasta ne. Laita ne isoon sankoon ja nuiji vihanneksia, kunnes niistä lähtee irti neste. Lisää pienennetyt valkosipulit ja suola. Vihannesten on pysyttävä kokonaan nesteen peitossa, joten tasoita vihannesten pinta ja laita painot päälle. Painona toimivat esimerkiksi kaksikertaiset muovipussit, johon on laitettu kuumaa vettä.

 

Maitohappokäymisen on tapahduttava mahdollisimman ilmatiiviissä tilassa, joten laita sangon päälle kansi. Anna käydä 4–5 päivää. Tarkista pH, jonka pitäisi olla 3,8–4. Ei saa olla alle 3,5. Laita hapankaali purkkeihin tai rasioihin. Säilytä jääkaapissa tai pakasta. Hapankaalista voi tehdä esimerkiksi piirakkaa, keittoa, laatikkoa tai pataa.

Hapankaalipiirakka

Pohja:

2 dl piimää

2 dl kaurahiutaleita

25 g hiivaa

tilkka vettä

1 tl suolaa

1 dl öljyä

3–4 dl vehnäjauhoja

 

Täyte:

1 l hapankaalia

1 sipuli

100 g siansivua tai pekonia

0,5 dl öljyä

ripaus muskottia

3 rkl siirappia

(suolaa)

Voiteluun: 

1 muna

Sekoita kaurahiutaleet piimään ja anna niiden turvota muutama tunti. Liuota hiiva kädenlämpöiseen vesitilkkaan ja lisää taikinaan. Lisää suola ja öljy. Alusta taikina vehnäjauhoilla notkeaksi taikinaksi. Kohota leivinliinan alla. Kuori ja hienonna sipuli. Kuutioi siansivu. Kuumenna pannulla öljy. Lisää ensin lihakuutiot ja ruskista hetki. Lisää sipulisilppu ja lopuksi kaali. Mausta seos ja hauduta hetki. Lisää suolaa tarvittaessa. Kauli piirakkataikina levyksi tai muotoile piirakkavuoan pohjalle. Jätä hieman taikinaa koristenauhoja varten. Levitä täyte pohjalle ja käännä reunoja vähän täytteen päälle. Kauli lopputaikina ja leikkaa ohuita nauhoja piirakan päälle. Voitele reunat ja nauhat munalla. Paista piirakkaa 200-asteessa puolisen tuntia.

Hapankaali-possupata

300 g porsaan kylkeä

1 punainen paprika suikaleina

1 sipuli hienonnettuna

2–3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

1 rkl vehnäjauhoja

3 dl vettä

300 g hapankaalia

2 tl paprikajauhetta

1 tl meiramia

0,75 tl suolaa

0,25 tl mustapippuria

Lisäksi:

200 g siskonmakkaroita

3 rkl smetanaa

Leikkaa porsaanliha kuutioiksi. Kuumenna lihapalat paistinpannussa niin, että niistä irtoaa vähän rasvaa. Lisää paprika ja sipuli, jotka ruskistat kevyesti lihapalojen kanssa. Ripota sekaan vehnäjauhot. Tyhjennä pannu kattilaan ja lisää joukkoon vesi, hapankaali sekä mausteet. Hauduta hiljalleen noin puoli tuntia. Lisää valmiiseen ruokaan paloiteltu makkara ja hauduta vielä 10 minuuttia. Tarjoa lisänä ruisleipää.

Hapatetut kurkut

5 l lasitölkki

2–3 kg avomaan kurkkuja 

3 l vettä

90 g merisuolaa

(1 dl heraa)

 

Mausteeksi: 

mustaherukanlehtiä

tillinkukintoja

sinapinsiemeniä 

piparjuuren paloja

10 valkosipulinkynttä 

muutama laakerinlehti  

Pese lasitölkki huolellisesti kuumalla vedellä. Pese myös kurkut keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä. Pane tölkin pohjalle mustaherukanlehtiä, päälle tiivis kerros kurkkuja ja sitten taas mustaherukanlehtiä, kunnes purkki on täynnä. Muista ripotella muut mausteet kurkkujen väliin. Lado päällimmäiseksi runsaasti mustaherukanlehtiä. Täytä purkki keitetyllä, jäähdytetyllä suolavedellä 3 litraa vettä/90 g merisuolaa. Kurkkujen on pysyttävä kokonaan liemen peitossa, joten levitä päälle puhdas voipaperi, aseta sen päälle lautanen ja sille painoksi pesty kivi tai laita kaksinkertaiset kuumalla vedellä täytetty pussi päälle. Koko purkin voi vielä peittää muovilla. Tölkin sisältö saa hapata huoneen lämmössä tai vähän viileämmässä (+18–20 oC). Pinnalle mahdollisesti kertyvä vaahto kuoritaan pois, ja voipaperi vaihdetaan sekä kivi pestään tarkoin. Happaneminen vie 10 päivää. Kun happamuus eli pH on noin 4,1, ovat kurkut sopivan happamia. Sitten kurkut ovat valmiit siirrettäväksi viileään (+1–8 oC) säilytystilaan, jossa ne jälkikypsytetään. Herkkua voi nautiskella noin kuukauden kuluttua säilömisen aloittamisesta. Jos käytät heraa, se nopeuttaa noin puolella kurkkujen valmistumista.

Kurkku-sinappikastike

2 dl kermaviiliä

0,5 dl hienonnettua hapankurkkua

0,5 dl persiljaa

2 tl sinappia

0,25 tl suolaa

ripaus valkopippuria

Yhdistä aineet sekoittaen. Anna maustua kylmässä ennen tarjoilua. Tarjoa salaattien tai kuumien kasvisten kanssa.

Lisätietoja hapansäilönnästä Marttojen  https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/hapansailonta/

Hyvää oloa probioteilla!

Varaudu edes vähän - varautumispäivä 7.2.2023

Helmikuun 7. päivä on valtakunnallinen varautumispäivä, ensimmäistä kertaa vuonna 2023.

Varautuminen on perustaito, jotta pärjää kotona esimerkiksi sairastuttua eikä jaksa lähteä kauppaan tekemään ruokaostoksia. Kaupasta kannattaa ostaa kotiin hyvin säilyviä, sellaisenaan syötävää ruokaa. Tämä korostuu silloin, kun sähköt ei kotona toimi pitkän sähkökatkoksen aikana. Osalla on rivi- ja omakotitaloissa mahdollisuus keittää ruokaa puuhellalla tai laittaa puu-uuniin ruokaa kypsymään tai valmistaa ulkona grillissä ruokaa. Kaikilla ei ole vaihtoehtoisia ruoanvalmistustapoja.

Onko sinulla jo kotona

Kun teen kotiin ruokahankintoja, niin huomioi myös erityisruokavaliot ja lemmikkien ruoat.

Ruokien ja juomien hankkiminen varautumisen näkökulmasta tarkoittaa, että käytät koko ajan tuotteita. Se ei ole varmuusvarasto, joka odottaa jotain erityistilannetta ja sitten käytetään.  Näitä tuotteita käytetään arjessa, ja kun täydennät varastoa muista "First in - First out" huomioiden tuotteiden päiväykset.

Sähkökatkoihin on hyvä varautua esim. taskulampulla, kynttilöillä, patteriradiolla, varavirtalähteellä, tulitikuilla ja käteisellä rahalla.

Varautuminen ei vaadi siis ihmeitä: muutama litra pullovettä, syömävalmista ruokaa, valonlähde, patteriradio, varavirtalähde ja vähän käteistä rahaa. Kun olet varautunut sähkökatkoihin, olet varautunut moniin eri häiriötilanteisiin.

Lisätietoja erilaisista poikkeustilanteista ja mitä pitää huomioida niissä löytyy https://72tuntia.fi

Hygge-langasta muhkea pipo

Sain pojaltani joululahjaksi kivan lahjan. Hän tietää, että tykkään suklaasta, mutta myös neulon. Kivaa yhteistyötä tekevät yritykset nykyään.

Neulo Sinistä -paketti

Paketissa oli pipon ohje. Toisella puolella ohjetta on kyllä ihan 2 o ja 2 n neulottu pipo, mutta ohjeessa on puolipatentti.

Ohje puolipatentilla neulottuun pipoon.

Valmis pipo

Valmiin pipon jälkeen jäi vähän yli Hygge-lankaa.

Laatikossa oli puikot ja neulat. 

Muhkeaa pipoa olen jo käyttänyt. Pakkassäällä ja lumituiskussa lämmittää. Ensin olisin halunnut laittaa tupsun pipoon, mutta poikani sanoi, että et laita. Noh, otin huomioon lahjanantajan mielipiteen, joten pipoon en tehnyt enkä ostanut tupsua.

Muhkea pipo käytössä

Fazerilla ja Novitalla on myös muita karkki-lankapaketteja. Oletko saanut lahjaksi tai ostanut itse tällaisen paketin ja neulonut sukat tai pipon?

Hedelmäsalaatti

Kuinka moni tekee nykyään hedelmäsalaattia? Omasta edellisestä hedelmäsalaatista on jonkin verran aikaa, mutta nyt ajattelin ottaa aikaa ja valmistaa hedelmäsalaattia. Niin myös tein. Nopeampaa on kuoria ja syödä hedelmä kuin kuoria ja pilkkoa useita hedelmiä. Välillä se kuitenkin on vaivan arvoista. 

Kannattaa ostaa sesongin mukaisia hedelmiä, jotka ovat kaupassa edullisempiä kuin muut hedelmät. Suosittelen myös hyödyntämään tarjouksia. Hedelmäsalaattiin voi myös lisätä marjoja oman maun mukaan. Onko sinulla tiettyjä hedelmiä, joita laitat hedelmäsalaattiin? Lisäätkö ehkä säilöttyjä hedelmiä tuoreiden hedelmien sekaan?

Valmistamassani hedelmäsalaatissa oli kotimainen omena (ei tarvitse kuoria, pesee hyvin), päärynä, appelsiini, banaani ja ananasta. Suosin ulkolaisia hedelmiä, jotka voi kuoria. Koristeeksi sain ikkunalaudalla olevasta talvisesta mintusta ihan vähän vihreää. Kaupoissa on tarjolla erilaisia yrttejä, joilla saa koristeltua salaatin houkuttelevaksi.

Hedelmäsalaatti

Jos kotona on kuohukermaa, kauravaahtoa tai vaniljakastiketta, niin voi sitä laittaa myös hedelmäsalaatin joukkoon. Mehukas hedelmäsalaatti maistuu ilman lisukkeita, ainakin minulle. Hedelmäsalaatti maistui muillekin. Ehkä pitäisi tehdä useammin tätä jälkiruokaa, joka sopii mainiosti myös välipalaksi.

Hedelmäsalaattiannos

Marttojen Etiopian kynnyksellä -vihkosta löytyy vinkki hedelmäsalaattiin ja -maljaan. Kannatta kokeilla! Kaupasta saa harvoin kypsää mangoa tai papaijaa, joten ne pitää ostaa kotiin kypsymään. Ennakoi, jos teet etiopialaisittain hedelmäsalaatin.

Talvi ja matikka-aika

Tammi-maaliskuussa on matikka-aika parhaimmillaan. Made eli matikka on monen mielestä ruman näköinen kala, joten kaikki eivät halua sitä käsitellä ruoaksi, vaikka se ui verkkoihin. Tämän vuoksi minä sain pari matikkaa itselleni kotiin tuotuna.

Matikkaa pidetään perinteisesti talvikalana, mutta jos niitä saa pyydystettyä kesällä niin ne voi laittaa myös silloin ruoaksi. Matikka on kylmien vesien pohjakala, joten kesällä sitä saadaan pyydystettyä vähemmän.

Matikat

Matikka kuuluu turskakaloihin. Luontoportin sivuilta saa tarkemmat tiedot matikasta, ks. https://luontoportti.com/t/2030/made. 

Matikka on limainen kala, joten sen pinta täytyy käsitellä jotenkin. Itse olen oppinut aikoinaan 1980-luvun lopulla talouskoulussa nylkemään matikat ennen käyttöä. Perinteisempi tapa on kalttaaminen. Tällöin matikka käytetään nopeasti kuuman veden alla tai kaadetaan vedenkeittimestä kuumaa vettä matikan päälle ja terävällä veitsellä raaputetaan valkoiseksi. Ehkä voisi kokeilla myös juuresharjaa. Jossakin vinkataan harjaamaan karhunkielellä. Tapoja on monia. Kokeilemalla löytyy itselle sopiva tapa puhdistaa kalan pinta. 

Kun nyljet matikan, niin viillä matikan pään ympäriltä nahka auki. Irrota nahan reunaa vähän, jotta saat otteen nahasta. Itse nyljin alla olevan matikan käsin. Apuna voi käyttää myös esimerkiksi pihtejä. Talouskoulussa opimme laittamaan matikan pään vesihanaan, jolloin oli molemmat kädet vapaana kiskomaan nahka pois. Nyt pidin matikan päästä kiinni ja toisella kädellä vedin nahan tuppiin. Kädessä minulla on paperi, jotta ote pysyi paremmin.

Nyljetty matikka

Alla olevassa kuvassa on Aki Immosen kalttaamia matikoita (valokuva Aki Immoselta). Matikan pinta on limainen, joten on tarpeellista puhdistaa se. Kalan pinta on kalttaamisen jälkeen vastaava kuin esimerkiksi hauki olisi suomustettu. Akin mielestä puhdistetussa nahassa on makua, joten se olisi hyvä jättää kalapaloihin esimerkiksi kalakeittoon. 

Kaltatut matikat 

Matikassa on arvokas lisä iso ja vaalea maksa ja mäti. Ne kannattaa ottaa talteen ja valmistaa niistä jotain. Itse keitin maksaa suolavedessä noin viisi minuuttia ja seuraavaksi ajattelin sen paistaa voissa ja syödä sen lisukkeena. Mädit olen huuhdellut ja pakastanut. Mädit täytyy pakastaa vähintään vuorokaudeksi, jotta mätiä on turvallista käyttää.

Siivotuista matikoista talteen mäti ja maksa

Itse keitin saadusta matikasta matikkakeittoa. Voin todeta sen olevan sesonki- ja lähiruokaa parhaimmillaan. Matikasta voi tehdä myös mademuhennosta, paistaa pannulla tai uunissa tai savustaa. Jos matikan jauhaa, niin siitä voi tehdä kalapihvejä ja -pullia. Ne maistuvat myös lapsille. Matikasta voi valmistaa samoja ruokia kuin muistakin kaloista.

Matikan mädistä voi tehdä "kaviaaria" tai paistaa tai keittää ne kalakeitossa. Miten sinä käytät mädit?

Matikkakeittoa

Hyvää ruokahalua kotimaisesta kalasta valmistettuna!

Kuvat: Sonja Haapakoski, Aki Immosen kuva kaltatuista matikoista

Hypistelymuhveja

Muutama vuosi sitten hypistelymuhvit oli hittituote ikäihmisille. Monet martat tekivät niitä ja lahjoittivat palvelukeskuksiin. Oletko viime aikoina tehnyt muhveja?

Isoäidin neliöistä on helppo virkata eri väreillä hypistelymuhveja, mutta muhvi voi olla luonnollisesti yksivärinen. Muhvi on myös mukava käsien lämmitin talvella myös itsellesi.

Marttojen nettisivuilta löytyy mm. isoäidinneliön ohje:

 https://www.martat.fi/marttakoulu/kasityoohjeet/lapsille/vauvanpeitot/

Neliöt voidaan ommella tai virkata yhteen. Muhvin päihin voi virkata koristeellisen reunan, jos haluaa.

Voit myös neuloa hypistelymuhvin ja kiinnittää siihen jotain ulkopuolelle tai sisäpuolelle.

Pieni hypistelypossumuhvi on minun suosikkini. Se on tehty virkkaamalla. Vastaavia eläinmuhveja voit ideoita itse.

Eiku virkkaamaan tai neulomaan suunnittelemasi muhvi ;D Yksilölliset ideat valloilleen...

LUONTO OSANA HYVINVOINTIA

Tässä on viimeinen eli kolmas osa opinnäytetyöni viitekehyksestä  Luonto ja työhyvinvointi - Luonnon tarjoamat mahdollisuudet työssä jaksamiseen. Opinnäytetyöni löytyy kokonaisuudessaan  https://www.theseus.fi/handle/10024/748316, jos haluat tutustua opinnäytetyöhöni tarkemmin. 

Luonnon merkitys on viime vuosina noussut eri tutkimuksissa esille. Tämän vuoksi halusin myös itse perehtyä aiheeseen tarkemmin. Lisäksi olen itse lisännyt luonnossa liikkumista ympäri vuoden ja todennut sen tekevän hyvää itselleni kokonaisvaltaisesti.

Luonnon virkistyskäytön strategia

Ympäristötieteissä luonto määritellään

1.     ”maaperä sekä vesi- ja ilmakehä kasveineen ja eläimineen varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä

2.     kaikki olemassa oleva; luonto sekä todellisten että mahdollisten tosiasioiden summana ja kokonaisuutena (filosofia). (Tieteen termipankki 2021.)

Ympäristöministeriö on käynnistänyt luonnon virkistyskäytön strategian laadinnan, jonka oli määrä valmistua vuoden 2021 aikana. Strategia on voimassa vuoteen 2030 saakka. Se on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Tavoitteena on tuoda luonnon virkistyskäytön hyötyjä suomalaisten tietoon ja käyttöön. Touko-kesäkuun vaihteessa oli kaikille avoin verkkokysely, jossa on mahdollista vaikuttaa ja tehdä ehdotuksia strategiaan. (Ympäristöministeriö 2021.)

”Luonnossa liikkuminen on meille suomalaisille yhteinen asia. Viimeistään koronapandemian tuoma ulkoiluinto on osoittanut meille lähiluonnon merkityksen. Luonto on todellinen henkireikä sekä virkistyksen ja ilon lähde. Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen kohentaa mielialaa, palauttaa suorituskykyä ja auttaa stressistä palautumisessa. Uudella virkistyskäyttöstrategialla haluamme tuoda näitä hyötyjä entistä laajemmin suomalaisten tietoon ja käyttöön”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.  (Ympäristöministeriö 2021.)

Tutkimukset osoittavat luonnon läheisyyden lisäävän liikkumista luonnossa. Lähimetsässä käydään enemmän, jos se on helposti saavutettavissa. Selvityksen mukaan suomalaiset ulkoilevat paljon, 96 prosenttia harrastaa ulkoilua. COVID-19 on lisännyt innostusta liikkua lähiluonnossa. (Ympäristöministeriö 2021.)

Suomalainen luonto

Metsä on rauhoittanut suomalaisia satoja vuosia. Metsässä saamme olla oma itsemme, meidän ei tarvitse olla esillä, arvioitavana ja arvosteltavana. (Lyytinen & Reini 2018, 16.) Jokiniva (2018, 23) toteaa metsän olleen suomalaisille asuinsijan lisäksi muun muassa ravinnon tarjoaja sekä suoja- ja pakopaikka. Suomessa on jokamiehenoikeus. Se oikeus on kansainvälisestä näkökulmasta poikkeuksellinen. Jokamiehen oikeus mahdollistaa luonnosta saatavan hyvinvoinnin, ja jos käytät sitä oikeutta, pääset luonnon aarreaittaan. (Leppänen & Pajunen 2019, 25.) Pohjoismaissa retkeillään, marjastetaan ja sienestetään yleisesti, esimerkiksi Norjassa vietetään paljon aikaa yhdessä tai yksin luonnossa, jolloin puhutaan ulkoilmaelämästä. (Choukas-Bradley 2018, 14.)

Suomalainen luonto on monimuotoinen. Pääkaupunkiseudulta löytyy luonnonrauhaa. Rannikolla meren kohina ja tuulen suhina rauhoittavat. Järvi-Suomessa vesistö rauhoittaa ja lumoaa. Kainuussa vaarat ja korvet kutsuvat ihmettelemään luonnon kauneutta ja rauhaa. Lapissa lumoaa kesällä yötön yö ja talvella lumen lumo ja revontulet. Luonto on aina tuottanut suomalaisille hyvinvointia. Ennen vanhaan luonto ja siellä liikkuminen merkitsi elantoa ja selviytymistä. Nykyään luonto tarjoaa lähinnä vapaa-ajalle aktiviteettejä ja voimaantumista. 5 minuuttia metsässä kohottaa mielialaa. 15–20 minuuttia laskee verenpainetta ja lisää elinvoimaa. Kaupunkien viheralueiden käyttö vähintään 5 tuntia kuukaudessa tai 2–3 vierailua kuukaudessa luontokohteissa parantaa kaupunkilaisten henkistä hyvinvointia. (Metsähallitus 2021.)

Luonto tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja sinne voi mennä monin tavoin. Luonnossa voi liikkua ja oleskella, tuoksutella luonnon tuoksuja ja kuunnella ääniä. Visuaaliset ja fyysiset aistimukset saavat aikaan kokonaisvaltaisen, moniaistisen hyvinvointikokemuksen, joka vaikuttaa ulkoilun jälkeenkin. Tyypillisesti suomalaiset retkeilevät, hiihtävät, kävelevät, vaeltavat, pyöräilevät, suunnistavat ja tarkkailevat luontoa. Luontoaktiviteettinä voi olla myös luontovalokuvaus ja geokätköily. (Metsähallitus 2021.) Suomalaisten mökkeily on yksi tapa pitää yllä luontoyhteyttä (Choukas-Bradley 2018, 14).

Metsät vaikuttavat kehoomme ja mieleemme keskushermoston, autonomisen hermoston ja sisäeritysrauhasten kautta. Metsässä liikkuminen lievittää rasituksissa, parantaa kykyä toipua rasitusten aiheuttamista paineista ja suojelee paineita aiheuttavissa elämäntilanteissä. Metsien on havaittu rentoutuksen ohella lisäävän luottamusta selvitä haastavista tilanteista sekä parantavan mielialaa ja älyllisiä kykyjä. Luonnon tarjoamat myönteiset tunteet ovat yhteydessä elintoimintoihin. Metsässä liikkuessa sydämen lyöntitiheys, verenpaine ja ihon sähköisyys laskevat. Puiden haihtuvien öljyjen tiedetään vähentävän sympaattisen hermoston vireyttä stressissä ja alentavan verenpainetta. Liikunta ja auringonpaiste lisäävät aivojen mielihyvän tunnetta, kipujen lievitystä ja endorfiinin, masennusta aiheuttavan hormonin, erittymistä. (Nylander 2018, 29.)

Metsät tarjoavat monipuolisesti terveysvaikutuksia ympäri vuoden: kävellen maisemien ihailua, puhdasta ilmaa ja puiden erittämiä haihtuvia öljyjä, erilaisia luonnon ääniä ja tuoksuja. Metsässä liikkuminen antaa hyvinvointia näkö-, kuulo-, haju-, maku-, tunto- ja liikeaisteille. Metsät ovat olleet suomalaisille sielunhoitaja, mielen huoltaja, kehon kunnossapitäjä, ruoka-aitta ja luontoapteekki. (Nylander 2018, 31–32, 37.)

Williams (2018, 166–167) toteaa, että suomalaisille luonto edustaa tiivistä kollektiivista identiteettiä. Luonnossa he nauttivat marjastamisesta, sienestämisestä, kalastuksesta, järviuinnista ja murtomaahiihdosta. Erään tutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen harrastaa luontoon liittyvää virkistystoimintaa kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Suomalaisista 58 prosenttia harrastaa marjojen poimintaa ja 35 prosenttia käy hiihtämässä. 70 prosenttia käy metsässä kävelyllä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa vastaava määrä on noin 30 prosenttia. 50 prosenttia suomalaisista ajaa polkupyörällä, 20 prosenttia hölkkää ja 30 prosenttia kävelyttää koiraansa. Viisi prosenttia väestöstä harrastaa retkiluistelua. Yli 95 prosenttia suomalaisista viettää säännöllisesti vapaa-aikaansa luonnossa.

Luonto voi olla kaupungeissa asuville niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin fyysisesti tärkeä paikka (Tyrväinen, Silvennoinen, Korpela & Ylen 2007, 57). Tyrväinen on tutkinut Suomessa kvantitatiivista työhyvinvointia, jossa on kyselty koehenkilöiden mielialasta, mutta myös virkistävyydestä, elin- voimaisuudesta ja luovuudesta. Tyrväinen ja hänen kollegansa ovat kysyneet 3000 kaupungissa asuvalta henkilöltä, millaisia tunneperäisiä ja virkistäviä kokemuksia heillä on ollut luonnosta. Tutkimustulokset osoittivat, että luonnon vaikutukset voimistuvat selvästi, kun luontoympäristössä vietettiin viisi tuntia kuukaudessa. Rentoutuminen ei ole ainut terveysvaikutus. Kävely 15–45 minuuttia kaupunkipuistossa kohensi mielialaa sekä elinvoimaisuuden ja virkistymisen tuntemuksia. Tulokset tukivat Suomen virallisia suosituksia, jonka mukaan luonnossa tulisi viettää viisi tuntia kuukaudessa. Luontoannoksen ajallisen pituuden ja koehenkilöiden reaktion välillä on korrelaatio: mitä kauemmin on luonnossa, sitä paremmaksi olo tulee. Tyrväisen mukaan ”viisi tuntia kuukaudessa on vähimmäismäärä, jonka jälkeen vaikutukset alkavat näkyä. Jos sitä pystyy nostamaan kymmeneen tuntiin, pääsee uudelle tasolle ja tuntee olonsa aina vaan paremmaksi ja paremmaksi.” (Williams 2018, 173–175.)

Luontokuvien katselu voi vaikuttaa positiivisesti ihmisiin. Kuvat voivat käynnistää ihmisessä myönteisiä fysiologisia reaktioita. (Arvonen 2017, 27.) Korpela on tutkinut luontokuvien vaikutusta ihmisiin. Luontopainotteisia kuvien vaikutus koehenkilöihin oli seuraava: he tunnistivat nopeammin onnellisuuden ja hitaammin vihan ja pelon tunteet. Kaupunkikuvien jälkeen oli tulokset päinvastaiset. Luontokuvien katseleminen sai koehenkilöt käyttäytymiään heti kuin he olisivat olleet onnellisempia. Korpela on kehittänyt Voimapolun. Polku on luontopolku omatoimisille kävelijöille. Ensimmäinen Voimapolku rakennettiin Ikaalisten kylpylän lähimetsään. (Williams 2018, 178–179.)

 Luonto hyvinvoinnin tukena

Green care -käsite tuli Suomeen vuonna 2008 Hollannista. Green care voidaan kuvata luonnon hyödyntämistä esimerkiksi terveyspalveluiden tuottamisessa ja se voidaan jakaa luonnon kokemuksellisuuteen ja vuorovaikutukseen. Kokemuksellisuus sisältää aktiivisen luonnossa liikkumisen ja luonnon katselun. Vuorovaikutuksellisuus on puolestaan terapeuttista puutarhanhoitoa ja eläinavusteista terapiaa luontoelementtien kanssa. (Tourula ja Rautio 2014, 12.)

Leppänen ja Pajunen (2017, 15) määrittelevät terveysmetsän alueeksi tai paikaksi, jossa luonnossa oleskelun hyvinvointihyötyjä voidaan kokea keskimääräistä enemmän. Alueet voivat olla tyypillisiä metsiä, jossa on puita, mutta ne voivat olla myös kallioita, niittyjä, karuja soita ja avoimia rantoja. Yksi puu voi olla hyvinvoinnin lähde. Terveysmetsä on myös asenne.

Japanilaisilla on metsäkylpyperinne ”Shinrinyoku”. Metsäkylpy on lyhyt ja kiireetön vierailu metsään. Sitä voidaan luonnehtia luonnon aromaterapiaksi. Tavoitteena on rentoutua ja virkistyä. Metsäkylpy on kaikille aisteille ja ne avataan metsälle. (Li 2010, 9; L, Morimotoi, Nakadai, Inagaki, Katsumata, Shimizu, Hirata, Hirata, Suzuki, Miyazakf, Kagawin, Koyama, Ohira, Takayamn,  Krensky & Kawada 2007, 3.)

Japanilainen immunologi Qing Li on tutkinut luonnon vaikutusta mielialoihin ja stressiin, miten luonto vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmässä. Hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa ovat luonnolliset tappajasolut (natural killer cells) eli NK-solut, jotka suojaavat ihmisiä taudinaiheuttajilta. Näitä soluja voidaan mitata laboratoriossa samalla tavalla kuin kortisolia tai hemoglobiinia. NK-solujen tasoa voi laskea väliaikaisesti esimerkiksi stressi, ikääntyminen ja hyönteismyrkyt. (Li 2018, 82; Williams 2018, 42.)

Lin tutkimukseen osallistui tokiolaisia, keski-ikäisiä liikemiehiä vuonna 2008. Miehet kävivät kolmena peräkkäisenä aamuna useamman tunnin kävelyllä. Tutkimuksen lopussa verikokeiden tulokset osoittivat, että heidän luonnollisten tappajasolujen määrä oli kasvanut 40 prosentilla. Tuo taso pysyi koholla seitsemän päivää. Kuukauden kuluttua kävelytestistä heidän NK-arvot olivat vielä 15 prosenttia lähtötasoa korkeammalla. Vastaavat samanpituiset vaellukset kaupungissa eivät vaikuttaneet NK-solujen määrään. Li tutki myös, onko tunnin kävelyllä kaupunkipuistossa samanlaiset vaikutukset, sillä kaikki ei pääse kolmena päivänä viikossa metsäkävelyille. Vaikutukset olivat samansuuntaiset kaupunkipuistoissa kävelyillä ja metsäkävelyillä, mutta immuunijärjestelmän tehostuminen ei kestänyt yhtä pitkään. (Williams 2018, 42–43.)

Japanin maaseudulla on yli sata fytonsidia, esimerkiksi tarpeenit, pineenit, limoneenit ja muut eteeristen öljyjen ainesosat, joita vapautuu monista ikivihreistä puista. Li on testannut fytonsiditeorian vaikutusta koehenkilöillä. Hän lukitsi kolmetoista henkilöä kolmeksi yöksi hotellihuoneisiin. Osassa huoneista oli ilmankostuttaja, joka höyrysti japaninsypressistä uutettua öljyä ja osassa ilmaan höyrystettiin vain vettä. Sypressituoksussa nukkuneiden NK-solujen taso nousi tutkimusjakson aikana 20 prosenttia. Vertailuryhmässä ei tapahtunut muutoksia. Vielä ei tiedetä, onko aromaattisissa molekyyleissä jotain hyötyvaikutuksia vai johtuuko stressin lieventyminen tuoksun aiheuttamasta hyvänolontunteesta. Lin neuvo on: ”Älä mene lomalla kaupunkiin vaan luontoalueelle. Yritä päästä luontoon ainakin yhdeksi viikonlopuksi kuukaudessa. Käy puistossa ainakin kerran viikossa. Puutarhanhoito on hyväksi. Pyri kaupunkikävelyillä puiden alle äläkä aukoille. Käy hiljaisissa paikoissa. Myös veden lähistöllä on hyvä olla.”  (Williams 2018, 43–45.)

Li (2018, 102–103) mukaan maaperässä on onnen tunnetta lisäävää ainetta, bakteeri Mucobacterium vaccae, jota voimme hengittää kävellessämme metsässä. Bakteeri on yleinen ja harmiton. Ihminen saa Mucobacterium vaccaea aina laittaessaan kädet multaan tai syödessään maasta poimitun kasvin.

Japanissa on shinrin-yoku-metsiä ja -reittejä, joissa ihmiset pysähtyvät ihailemaan kukkia, kommunikoimaan puiden kanssa ja kuuntelemaan virtaavan veden ääntä. ”Shinrin” tarkoittaa metsää ja ”yoku” puolestaan tarkoittaa kylpyä. Shinrin-yoku tarkoittaa metsäympäristössä kylpemistä tai metsän aistimista. Metsäkylpy on luonnossa oleskelua sekä yhteyden luomista luontoon näkö-, kuulo-, maku- ja tuntoaistien kautta. Se ei ole liikuntaa, patikointia eikä juoksulenkkejä. Ulkona on mahdollista tuoksutella kukkia, maistella raikasta ilmaa, katsella luonnon, puiden, muuttuvia värejä, kuunnella linnunlaulua ja tuntea tuulen iholla. Metsäterapiakävelyn alussa ja lopussa on mahdollisuus mitata oma verenpaine, sydämensyke ja muita elintoimintoja. (Choukas-Bradley 2018, 16; Li 2018, 12.)

Etelä-Koreassa tukitaan myös, riittääkö yksi metsäkävely viikossa pitämään ihmisen verenpaineen matalana vai tarvitaanko enemmän metsäaktiviteetteja. Etelä-Koreassa on kolme virallista parantavaa metsää, mutta niitä on tarkoitus perustaa lisää. Tavoitteena on, että jokaisen suuren kaupungin lähellä olisi ainakin yksi parantava metsä. Etelä-Korea ja Japani ovat metsän tutkimisessa johtavia maita. (Williams 2018, 80–82, 85.)

Isossa-Britanniassa on tutkittu vihreän ympäristön ja mielen hyvinvoinnin sekä masennukselta suojaavia elementtejä. Luonto on masennuksen torjuja. Tutkimukset osoittavat, että vihreiden alueiden asukkaat kokivat vähemmän tuskaisuutta ja enemmän hyvinvointia. Jos henkilö muutti tutkimuksen aikana vihreämmälle alueelle, hänen hyvinvointinsa koheni. Metsät, kaupunkipuistot ja muu vihreä ympäristö voi vaikuttaa terveyteen jopa vuosikymmenien kuluttua. (Leppänen & Pajunen 2019, 16, 19.)

Taivasmaa (2019, 32–33) luettelee luonnon fyysisiksi hyvinvointivaikutuksiksi: ”sykevaihteluväli lisääntyy – autonomisen hermoston parasympaattisen puolen aktivoituminen eli rentoutumisvaste, sydämen syke hidastuu, immuunipuolustus paranee, kroonisen kivun kokemus vähenee, yleinen tulehdustila alenee ja stressi lievittyy”. Psyykkisiä ja kognitiivisia hyvinvointivaikutuksia ovat: ”myönteisempien tunnetilojen syntyminen, kielteisten ajatuksiin uppoutuminen vähenee, yhteistyöhalukkuus lisääntyy, elpyminen, vitaalisuuden kokemukset, kognitiivinen ja tarkkaavaisuuden palautuminen, parantunut työmuistin taso ja luovuuden kasvaminen”. Li (2018, 14) toteaa, että ”Ihmisen hyvinvointi kohenee sitä mukaa mitä enemmän luonnossa liikutaan. Vastaavasti olo heikkenee, jos olemme luonnosta erossa.” Arvonen (2017, 31) toteaa, että metsässä liikkuminen ”lisää kestävyyttä, edistää sydämen, hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä, kehittää tasapainokykyä ja koordinaatiota, ryhdistää ja vetreyttää tukirankaa, vahvistaa syviä, vartalon asentoa ylläpitäviä lihaksia, vahvistaa jalkojen ja pakaroiden lihaksia sekä virkistää ja rahoittaa mieltä”.

Michiganin yliopistossa on tutkittu luonnon vaikutusta ihmisen muistiin ja keskittymiskykyyn. Tutkimuksessa vertailtiin puiden seassa ja ruuhkaisilla kaupunginkaduilla kävelemistä. Tulokset osoittivat, että muisti parani 20 prosenttia metsäkävelyn jälkeen säästä riippumatta. Standfordin yliopiston tutkimukset ovat osoittaneet, että luontokävely auttaa ongelmanratkaisussa. (Li 2018, 116.)

Alla olevat valokuvat on otettu Varkaudessa Taipaleen kanavalla olleen talvipäivänseisaus-tapahtumasta vuonna 2022. Valoilla voi saada taianomaisia maisemia ihasteltavaksi. Tällaisella maisemalla voi olla henkiseen hyvinvointiin positiivinen vaikutus osalla ihmisistä.

Valokuvat on otettu Bomballa ja Varkaudessa (ottaja Sonja H).