VieKas-vieraslaji jättipalsami

Kesäkuu on oivallista aikaa ryhtyä kitkemään vieraslajeista jättipalsamia. Kitkeminen tulee tapahtua ennen jättipalsamin kukkimista. Jättipalsamit olivat ehtineet 17.6. Varkaudessa jo lähes metrin pituusiksi.

Juurineet kitketyt jättipalsamit

Könönpellon Martat ovat olleet ensimmisenä käynnistämässä jättipalsamin kitkemistalkoita Varkaudessa. Ensimmäiset kitekmistalkoot olivat 17.6. ja seuraava oli 25.6. Kohteet ovat Könönpellossa. Kohtaamispaikka on Puomitien rannassa. Muun muassa siellä on paljon kitkettävää. 7 naista oli mukana ensimmäisissä kitkemistalkoissa. Toisissa talkoissa 6.

Kun jättipalsamin varret oli kitketty, ne pinottiin kasoihin, jonka jälkeen ne poljettiin tiiviiksi kasoisiksi. Päivä oli lämmin ja lisää lämpimiä päiviä on tiedossa, joten varret kuihtuvat kasoissa.

Kitkemistalkoisiin kannattaa pukeutua sään mukaan: kumisaappaat jalkaan, pitkävartiset housut ja takki, päähine ja käsineet käsiin. Ensimmäisissä talkoissa oli lämmin sää, joten vesipullo oli hyvä olla talkoolaisilla mukana.

Lisätietoja VieKas-hankkeesta 

https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2019/04/viekkaatvieraat_lores.pdf

Warkauden Lehdessä oli juttu myös talkoista.

Seuraavat talkoot on Varkausmäessä 8.7.klo 17 alkaen. Martat ovat haastaneet Warkauden Toimhenkilöt Pron mukaan kitkemään.

NKF 100 vuotta

Vuonna 2019 NKF:n (Nordens Kvinnoförbund = Pohjoismaiden Naisliitto) kesäkonferenssi oli Ruotsissa Varbergissä. Vuonna 2018 se oli Maarianhaminassa.

 

13.6.2019

NKF:n hallitus kokoontuu perinteisesti ennen varsinaista konferenssiä. Suomesta edustajat ovat Marttaliitosta ja Finlands svenska Marthaförbundetistä. Lisäksi edustajat ovat Islannista, Ruotsista ja Ruotsista. Tänä vuonna oli epävirallinen edustaja myös Tanskasta. Islannilla on tällä hetkellä puheenjohtajan rooli.

Tämä vuosi on NKF:n juhlavuosi. Historiikki löytyy 

https://nordenskvinnoforbund.webbhuset.fi/Site/Data/2958/Files/NKF%20historiken%20-%20100%20a%CC%8Ar(1).pdf

14.6.2019

Konferenssi alkoi Boys' Voice -poikakuoron esiintymisellä. Kuoro laulaa Varbergin kirkon jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Kuoro on myös tehnyt levyn.

Boys' Voices

Ann-Charlotte Stenkill, Varbergin kunnallisneuvos, toivotti meidät tervetulleeksi Varbergin. Hallandin kunta on kolmanneksi suurin kunta Ruotsissa. Kunta on valittu kaksi kertaa peräkkäin superkunnaksi (v. 2018 ja 2019). Se, että kunta sai myös tänä vuonna palkinnon hämmästytti heitä itseäänkin. He kehittävät kuntaa menestyksekkäästi koko ajan, joten se on ollut ilmeisesti syy palkintoihin.

Siw Warholm (puh.joht. Riksförbundet Hem och Samhälle) toivotti meidät tervetulleeksi konferenssiin ja kiitti myös kaikkia luennoitsijoita. Ruotsilla oli tänä vuonna konferenssin järjestämisvastuu.

Ann-Charlotte Stenkill ja Siw Warholm

Gudrun Pordardottir Islannista on tällä hetkellä NKF:n puheenjohtaja (puheenjohtajuus kiertää eri Pohjoismaissa) ja hän toivotti konferenssiin osallistujat tervetulleeksi.

Gudrun Pordardottir

Hallandin maaherra Lena Sommestad kertoi, että on tärkeää tehdä yhteistyötä. Yhteistyöllä on tärkeä tehtävä edelleen kaikessa toiminnassa. Sosiaaliseen kestävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen on ollut kautta historian tärkeää. Ruotsalainen Husmodersförbund (nyk. Hem och Samhälle) on yksi isoimmista toimijoisa jo 100 vuotta sitten. Naisia koulutettiin, jotta saatiin ammattimaisuutta toimintaan.

Lena Sommestad

Kerstin Engle (Svenska Fistulastiftelsen puh.joht.) oli vähän aikaa sitten saapunut Addis Abebasta. Hän kertoi, että Hem och Samhälle on yksi suurimmasta Fistulasjukhusetin tukijoista. 60 vuotta on jo tehty toimintaa naisten hyväksi. Sairaalassa leikataan, kuntoutetaan ja tehdään ennaltaehkäisevää työtä, perhesuunnittelua, synnytysvaurioita saaneille naisille. He myös kouluttavat kätilöitä, jotka toimivat paikallisesti ympäri Etiopiaa.

Kerstin Engle esitelmöi

Birgitta Notlöf edusti Livsstycket designcenter för invandrarkvinnor, joka toimii Tenstassa. Birgitta oli hyvin innostunut ja energinen. Hän esitteli eri kankaita,jotka maahanmuuttajanaiset ovat yhdessä tehneet. Jokaisella kankaalla on tarina ja nimi. Alla olevan kuvan kankaan nimi on "Hela livet i en väska". Maahanmuuttajanaiset  ovat saaneet piirtää oman laukun, joka on sitten yhdistetty muiden laukkujen kanssa.

Birgitta kertoi, kun on vahvoja ja rohkeita naisia niin he saavat myös onnellisia lapsia. Toiminnassa käy noin 110-150 naista. Osa maahanmuuttajanaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Tämän vuoksi järjestettiin kurssi, jolloin 16 naista oppi lukemaan ja kirjottamaan. Projektin myötä syntyi myös kirja, joka on palkittu. Kieli on avain yhteiskuntaan sopeutumiseen.

Hem och Samhälle on valinnut Birgitan vuoden naiseksi. Siitä hän oli kiitollinen.

Birgitta Notlöf

Suomenruotsalainen Julia Brink (organisaatiokehittäjä) edusti Föreningen Nordenia (Suomessa Pohjola Norden), jolla on myös 100-vuotisjuhlavuosi.

Opettajille on maksutonta materiaalia yhdistyksen nettisivuilla Norden i skola. NKF ja Föreningen Norden voisi  mahdollisesti tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa. Koettiin, että siihen olisi mahdollisuuksia.

Julia Brink

Päivän viimeinen luento oli Örjan Brinkmanin (EU:n BEUC:n presidentti). BEUC on kuluttajien asialla EU-tasolla. Örjan tapaa heinäkuun alussa Suomessa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin.

Örjanilla oli kokemuksia martoista (kertoi ennen luentoa minulle ja Siskolle). Hän oli ollut käymässä Suomessa joitakin vuosia sitten. Hän oli ollut ravintolassa muutaman muun ruotsalaisen miehen kanssa. He olivat ihmetelleet, että mitä naisia on nuo ovat, kun ovat siivousmekot päällä. Selvisi, että ne olivat marttoja (oli ollut joku tapahtuma). Ruotsalaismiehet olivat saaneet tanssia koko illan. Oli ollut hyvin liikunnallinen ilta tanssien ;D

Örjan Brinkman

15.6.2019

Marttaliittoa edustivat Terhi, Sonja ja Sisko NKF:n kesäkonferenssissa. Suomenruotslaisia marttoja oli 15.

Toinen konferenssipäivä oli retkipäivä ympäristöön. Ensimmäinen kohde oli Ästad Vingård, jossa kasvatetaan Solaris-rypälettä. Se sopii Ruotsin ilmastoon, koska kestää kylmyyttä. Rypäleestä valmistetaan valkoviiniä, myös kuohuviiniä. Ensimmäiset köynnökset on istutettu vuonna 2011. Ne tuottavat rypäleitä 15-30 vuotta. Vanhemmista köynnöksistä saa paremmin ja laadukkaampaa satoa. Sadetus on rakennettu ja sitä käytetään, kun hallayöt uhkaavat erityisesti keväällä. Rypäleet poimitaan käsin. Ruotsissa on 30 viinitilaa.

Solaris-rypäle

Oppaamme oli sommelier-koultuksessa ja olimme hänen ensimmäinen ryhmänsä. Saimme tutustua myös tuotantotilaan, jossa meille kerrottiin viininvalmistuksen eri vaiheista.

Viime vuosina on ollut haasteellisia kesiä, jotka ovat vaikuttaneet myös rypälesatoihin. Vuonna 2014 saatiin kohtuullinen sato. Myynnissä ja ostettavissa oli kuohuviiniä.

Viinitila oli aiemmin ollut lypsytila. Nykyisin navetta on tunnelmallinen ravintola

Viinitilalla soimme salaattilounaan.

Lounaan jälkeen lähdimme lammassafarille Öströöhön.

Saimme tutustua rauhalliseen 8-vuotiaaseen Olleen.

Saimme nähdä Valdemar-koiran näytöksen, ja nähdä kuinka koira ajoi lampaat ryhmään.

Päiväkahvit ja pullat syötiin lammassafarin kahviossa. Erilaisia tuotteita oli myynnissä tilan kaupassa. Myös kahvilan lammastuoppeja kahville ja teelle oli myynnissä.

Pihapiirissä oli myös lampaita. Lampaat ovat rodultaan gotlannin lampaita. Pikkuinen päkä oli niin suloinen.

Retkipäivän iltana oli juhlaillallinen. Omaa juhlatunnelmaa varjosti kesäflunssa. Ääni oli surkea ja nuha muuttumassa pahempaan suuntaan...

Sonja ja Helga 80 v Islannnista

Juhlaillallinen oli juhlavassa salissa (samassa oli luennot). Taustalla soitti yhtye ja välillä oli puheita.

Alkuruokana valkoista parsaa

Pääruokana oli vasikkaa

Jälkiruokana oli kookospannakottaa

Lisää konferenssistä

https://nordenskvinnoforbund.webbhuset.fi/Site/Data/2958/Files/NKFs%20sommarkonferens(1).pdf


Vuonna 2020 NKF:n konferenssi on Islannissa. Seuraa tiedottamista Marttojen nettisivuilta. Tulee myös ensi vuoden alussa Martat-lehteen.

Lähde mukaan Islantiin!

Sienet piirakkaan

Erilaiset sienet kelpaavat leivontaan ja ruoanlaittoon. Moni valitsee poimittavat sienet omien mieltymysten mukaan. Joidenkin mielestä sienen värillä on väliä, joidenkin mielestä maulla on merkitystä. Tärkeää on tunnistaa sienet, joita aikoo poimia ja syödä. Useimmilla itiöemillä eli maan päälle työntyvillä sienillä on näköislajit. Osa näköislajejsta on myrkyllisiä, joten sienten tunnistaminen on tärkeää.

Sienet voidaan jakaa kevät-, kesä- ja syyssieniin. Tällä hetkellä on kevätsienikausi. Satoa antavat mm. korva- ja huhtasienet.

Alla olevan sienipiirakkaan käytin lähimetsästä poimittuja korvasieniä. Sesonkiraaka-ainetta! Korvasienten käsittely vaatii enemmän työtä kuin esimerkiksi keltavahverot tai tatit.

Käsittele korvasienet oikein eli puhdista huolellisesti, jotta saat hiekan ja roskat pois. Keitä kahdesti vähintään 5 minuuttia ja huuhtele runsaalla vedellä molempien keittokertojen välillä. Kaada keitin- ja huuhteluvesi viemääriin.

Lisätietoja korvasienistä Marttojen sivuilta: 

https://www.martat.fi/marttakoulu/sesongin-ruoka-aineet/sienet/korvasieni/

Sienipiirakkani resepti

Pohja:

100 g voita

3 dl hiivaleipäjauhoja

1/2 tl leivinjauhetta 

1/5 dl kylmää vettä

-> sekoita kaikki aineet keskenään tasaiseksi taikinaksi

-> taputtele taikina irtopohjalliseen vuokaan (voit vuoan voitelemisen sijaan laittaa pohjalle ja reunoille leivinpaperin)

-> paista 225-asteessa 10 min

Täyte:

- noin 2 dl käsiteltyä korvasieniä

- 1 sipuli tai 1dl purjosipulia

- 2 kananmunaa

- 1 prk kermaviiliä

- 1dl juustoraastetta

- ripaus suolaa

-> sekoita ja kaada esipaistetun pohjan päälle

-> pinnalle juustoraastetta

-> paista noin 20 minuuttia

Nauti salaatin kera!

Korvasienipiirakka

Tätä korvasienipiirakkaa tarjosin työkavereilleni, ja tykkäsivät!

Martat-lehdessä 3/2019

Marttaliiton jäsenet kirjoittavat vuorotellen eri aiheista Martat-lehteen. Tässä toinen kirjoittamani juttu ”Liekeissä”-palstalle, joka on Martat 3/2019 -numerossa.

Martat-lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja kuuluu Marttojen jäsenhintaan (40 euroa). Lehti saa paljon kiitosta jäseniltään ja ei-jäseniltä. Monet henkilöt liittyvät jäseniksi juuri lehden vuoksi. 

Sienestyskausi alkaa jo keväällä

Oma sienestyskausi alkaa keväällä, yleensä toukokuussa, kun lähden hakkuuaukeilta etsimään korvasieniä. Tänä vuonna voi etsiä lähimetsästä korvasieniä, kun vuosi-pari sitten sinne tehtiin hakkuita. Korvasienet muistuttavat tippaleipiä. Toisten mukaan aivoja. Eräs tuttu kysyi: "Näyttävät aivoille, ovatko sitten myös aivoille hyväksi?" Sienet ovat vähäenergisiä ja kevyttä ruokaa, joten siitä näkökulmasta "kyllä".

Korvasieni, myrkyllinen (oikein käsiteltynä hyvä)

Korvasienet ovat myrkyllisiä, joten ne tulee käsitelä oikein, jotta niistä saadaan syötäviä. Kun poimii korvasieniä, ne ovat yleensä hiekkaisia, koska kasvavat hiekkapohjaisissa havumetsissä rikotuissa maastoissa. Kannattaa poista jalan tuvi jo metsässä, kun se on hiekkainen. Kotona laitan kaikki korvasienet alkupesuun pesualtaaseen. Samalla nousee sieltä etanat pinnalle. Aina ei etanoita muuten huomaan muhkuraisista ja ontoista itiöemistä. Sienet on hyvä halkaista, koska sienen sisällä voi olla myös roskia.

Kun sienet on siivottu ja huuhdeltu hiekasta, ne laitetaan runsaaseen veteen kiehumaan. Sienet keitetään vähintään 5 minuutta kahdesti ja välillä huuhdotaan hyvin kylmällä vedellä. Kun sienet on keitetty kaksi kertaa vähintään 5 minuuttia ne huuhdellaan vielä runsaassa kylmässä vedessä. Keitin- ja huuhteluvesiä ei saa käyttää vaan ne kaadetaan pois. Muista myös huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta eli huippuimuri täysille ja tuuleta myös huoneistoa.

Korvasienet tulee keittää kahdesti  5 min.

Kun korvasienet on keitetty ne voidaan pakastaa rasioihin (sopiviin annoskokoihin) ja käyttää ruoanlaittoon ja leivontaan.

Korvasieniä pakastusrasioissa

Korvasienet voidaan myös kuivattaa, mutta ne tulee ensin liotta vähintään kaksi tuntia runsaassa vedessä, ja sen jälkeen käsitellän samalla tavalla kuin tuoreet korvasienet ennen käyttöä.

Ensimmäisistä korvasienistä tein broilerille sienikastiketta. Se onnistuu, kun tekee valkokastikkeen ja siihen lisää kuulotettua sipulia ja sieniä.

Korvasienikastiketta

Seuraavaksi ajattelin leipoa töihin sienipiirakkaa. Kuinka moni sitten uskaltaa maistaa...

Marttojen nettisivuilta löytyy erilaisia sieniruokia

https://www.martat.fi/reseptit/?fwp_recipe_search=sieni

Ihana kevät, luonnosta ruokaa ja hyvinvointia!

Sesonkijälkiruoka -raparperkiisseli

Nyt on kaunis lauantaipäivä, vapaapäivä. On aikaa mennä puutarhaan ihastelemaan. Siinä samassa tulee tarkastettua, kuinka raparperi on lähtenyt kasvamaan. Hyvin on lähtenyt, vaikka en lannoita sitä.

Raparperi takapihalla

Katkaisen varret ja poistan lehdet sekä huuhtelen varret. Viipaloin ne ja keitän kiisseliä puurolle.

Viipaloidut raparperinvarret

Raparperinvarret veteen kiehumaan sokerin kanssa. Suurustus perunajauhoilla. Resepti raparperikiisselille löytyy  Marttojen nettisivuilta: https://www.martat.fi/reseptit/raparperikiisseli/

Raparperin palat kattilassa

Valmis kiisseli  kaadetaan tarjottavaksi jälkiruokakulhoon. Kun kaataa kulhoon kuumaa kiisseliä, kannattaa laittaa teräslusikka tai -kauha, jotta astia ei halkea kuumuudesta. Äidin opettamat niksit ovat jääneet mieleen.

Valmis raparperikiisseli

Raparperissa on oksaalihappoa, joten kannattaa valmistaa maitopohjainen puuro, jonka kanssa syödään kiisseliä tai kiisselin joukkoon on hyvä lisätä maitoa lautaseelle.

Kiisseli maistuu maitopohjaisen kaurapuuron kanssa

Raparperinlehdet voit käyttää esimerkiksi vieraiden pyllynalusiksi saunaan. Ekologinen vaihtoehto. Käytön jälkeen kompostiin. Tämä on kierrätystä!

Raparperinlehdet

Mukavaa kesän alkua! Marttaillaan!