Hyvinvointia käsitöistä

Käsityön merkitys on noussut muutoksen yhteiskunnassa eri tavoin esille. Ihmiset haluavat nykyisin toteuttaa itseään käsin tekemällä, jolloin voidaan kohottaa itsetuntoa sekä samalla saadaan aikaan viihtymistä ja tekemistä itselleen. Käsitöitä tekemällä yksilö voi harjoittaa ongelmanratkaisuntaitoja, käden ja silmän yhteistyötä, luovuutta, oman toiminnan suunnittelua ja tavoitteen saavuttamista. Käsitöillä on monimuotoiset positiiviset vaikutukset yksilöön, toimii hän sitten opettajana, opastajana tai oppilaana. Näissä kaikissa rooleissa on mahdollista toimia martoissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin määrittäminen on moniselitteistä. Terveydellä ja hyvinvoinnilla on vaikutusta toisiinsa. Usein puhutaan kapeasta ja laajasta terveyskäsityksestä. Kapea terveyskäsitys on luonnontieteellis-lääketieteellisestä näkökulmasta sairauden puuttuminen tai hyväkuntoisuus. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi. Kokonaisvaltainen hyvinvointi sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn. Ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on tärkeää positiivinen vuorovaikutus elinympäristönsä kanssa.  Elinympäristöön kuuluu myös sosiaalinen yhteisö samoin kuin kulttuuri- ja luontoympäristö kuten myös työ- ja oppimisympäristö, jossa tapahtuu sosiaalista vuorovaikutusta. Marttatoiminta on yksi esimerkki oppimisympäristöstä, johon liittyy vahvasti sosiaalinen vuorovaikutus.  Yhteisöllisyyden ja me-hengen on todettu parantavan hyvinvointia ja terveyttä. Marttailloissa korostuu juuri yhteisöllisyys. Siellä tehdään asioita yhdessä, toinen toistaan opastaen. Vertaistoiminta on yksi marttatoiminnan kulmakivistä.

Iloista joulua ja nautitaan käsitöiden tekemisestä! Se rentouttaa ja tuo meille hyvää oloa.

Neulahuovutusta