lauantai 14. kesäkuuta 2014

Kehyskudonta

Kehyskudonnalla tarkoitetaan kudontaa pöydällä olevalla kehyksellä. Loimi on määrämittainen ja kierretään kehykseen. Kehyksessä viriö avataan viriöpuun avulla. 

Kehyskudontaan sopivat yksivärinen, raidallinen ja ruudullinen kangas, helmipoiminta, kiertopujotus, ryijy, kelim, loimiaukot, kiintopujotus, kuvakudos ja kuultokudos. Kankaasta voi valmistaa liinoja, laukkuja, kirjamerkkejä jne. Kehyskudonta on mainio tapa tehdä yhteisöllisesti tilataidetta. Jokainen henkilö tekee oma palan ja palat kootaan yhteen. 


Kehyskudonta sopii lasten kudontaan, koska se on helppoa ja vähän työvälineitä vaativa. Kudontakehyksen voi rakentaa itse. Siihen tarvitaan vain puinen kiilakehys ja pieniä nauloja kahdelle vastakkaiselle sivulle loimilankojen pujottelemiseen. Loimilangaksi sopii kalastajalanka. Kuteeksi käyvät mikä tahansa, myös ns. jätemateriaali eli erilaiset langantähteet. 

Hyvä on kokeilla kudontaa eri materiaaleilla, koska eri materiaalit käyttäytyvä eri tavoin. Kude vaikuttaa tuotteen lopputulokseen. Tasaisella ja ohuella kuteella loimi saadaan kokonaan piiloon, mutta paksulla ja epätasaisella kuteella osa loimesta jää näkyviin. Kokeilemalla kutoja ymmärtää kuteen valinnan merkityksen lopputuotteeseensa.

Aseta ensin kudontakehys eteesi pöydälle niin, että etupuu on itsesi lähimpänä. Aseta viriöpuu kehyksen päälle keskivaiheelle niin, että sen urat ovat pöytää vasten. Kiinnitä viriöpuu kehyksen sivupuihin kumilenkkien avulla .


Avaa takapuun siipimutterit ja käännä takapuun urat osoittamaan itsestäsi poispäin. Kiristä mutterit. Peitä takapuun ylimääräiset urat maalarinteipillä (näkyy kuvassa alhaalla). Avoimeksi jätetään ne urat, joihin laitetaan loimilangat ja minkä levyiseksi valmis työ haluaan. Teippaa loimilangan alkupää etupuun alapuolelle loimen alkamiskohtaan. Kierrä loimilanka mahdollisimman tasakireälle kehyksen ympärille niin, että jokaisessa takapuun urassa on yksi lanka. Kun olet kiertänyt loimen yhteen kertaan kaikkiin takapuun uriin, palaa loimilangan kanssa samaa reittiä takaisin eli kierrä loimilankaa toinen kierros edellisen kerroksen päälle tasakireästi. Loimi on valmis, kun jokaisessa takapuun urassa on kaksi loimilankaa. Katkaise kerätä tuleva loimilanka. Irrota loimilangan alkupää kehyksen etupuusta ja solmi loimilangan alku- ja loppupäät toisiinsa kehyksen alapuolelta. Tämän jälkeen irrota kumilenkit, jotka pitivät viriöpuuta paikallaan.


Kun loimi on luotu ja kuminauhat on irrotettu viriöpuusta, käännä viriöpuu niin, että siinä olevat urat osoittavat kattoa kohti. Nostele takapuulta tulevat loimilangat järjestyksessä viriöpuun uriin niin, että joka toinen lanka tulee matalaan ja joka toinen lanka korkeammalla olevaan uraan. Tämän jälkeen kiristä loimilanka tiukaksi. Voit tehdä kiristämisen myös yksin, jolloin käytät jalkojasi apuna. Helpommin kiristäminen käyt kuitenkin kaverin kanssa. Avaa takapuun siipimutterit ja pidä kehystä paikoillaan samalla, kun kaveri vetää takapuuta tasaisesti kehyksestä poispäin. Tämän jälkeen kiristä mutterit.

Ennen kutomisen aloittamista pujota tasoituslanka (esim. moppilankaa). Solmi tai teippaa langan päät kiinni kehykseen. Periaate on sama kuin maton kutomisessa eli alkuun laitetaan tasoituslanka. Alla olevassa kuvassa on kuitenkin tasoituslanka kieputettu loimien kautta yksitellen, jotta loimi olisi tasaisena kutomisen aloitushetkellä.


Tasoituslangan jälkeen voit aloittaa kutomisen. Viriö saadaan aikaan kääntelemällä viriöpuuta. Lankaa kierretään käpyyn tai voidaan tehdä sormio. Huomioi kutoessa, että et vedä reunoja liian kireälle, jotta työ ei kapene. Jos olet kuitenkin suunnittelut seinätekstiiliin muotoja, toimin suunnitelman mukaan. Kun työ etenee ja viriö ei kunnolla enää aukea, on aika siirtää loimea. Löysää muttereita, siirrä kaksin käsin loimea. Kun olet siirtänyt, kiristä loimi uudelleen. Jatka kutomista
 
Ensimmäisenä halusin tehdä puoliryjyn kuvakudoskehyksellä. Ensin kudotaan palttiinaa, jotta voidaan kääntää reuna siististi taakse. Tämän jälkeen laitetaan suunnitelman mukaan leikattuja nukkia loimeen. Itselläni ei ollut puista nukantekoon sopivaa puukapulaa, joten tein pahvista nukanpituuden mukaisen pahvisen nukantekovälineen.


 Alla muutamia kokeiluja.






1 kommentti: