maanantai 23. kesäkuuta 2014

Kesään kuuluu raparperipiirakka

Kesään kuuluvat ehdottomasti raparperipiirakka ja -kiisseli. Näin oli aikoinaan jo mummolassa. Mummolasta otettiin kesällä myös raparperia eli raparperin varsia mukaamme kaupunkiin. Kerrostalossa asuvalla ei ole paljon omaa pihaa käytössään, joten siellä ei ole mahdollisuutta kasvattaa kuin parvekkeella jotain pientä, esimerkiksi yrttejä laatikoissa tai ruukuissa. Nykyisin minulla on raparperia kasvamassa mökillä, rivitalon ja omakotitalon pihalla.

Raparperi on vaatimaton monivuotinen kasvi ja sitä voi leikata pitkin kesää puutarhasta.  Raparperi sisältää kaliumia, C-vitamiinia ja kalsiumia. Oksaalihappo sitoo kalsiumia, joten syödessä raparituotteita tulee nauttia samalla maitotaloustuotteita. Raparperin pariksi sopii mainiosti mansikka leivottaessa tai tehtäessä jälkiruokia.

Raparperista kannattaa tehdä myös mehua tai simaa. Juoma on kauniin väristä, ja se on kelpo juoma kesän juhliin ja janojuomaksi. Raparperijuomaa on helppo tehdä ja erilainen vaihtoehto kuin kaupasta ostettu vaihtoehto. Jos sinulla on raparperia takapihalla kasvamassa, se on lisäksi lähiruokaa ja kestävän kehityksen mukaista.

Helpoin tapa säilöä raparperi on leikata se pieniksi noin senttimetrin palasiksi ja pakastaa. Palasten joukkoon voi laittaa hieman sokeria. Hilloa tai hilloketta voidaan myös keittää talven varalle. Sitä voi laittaa käärretorttuun hilloksi (mummoni ja tätini laittoivat). Hillo sopii hyvin myös köyhien ritareiden, pannukakun, lettujen tai vohveleiden kanssa nautittavaksi.

Raparperia voi kokeilla sitruunan tapaan kalan graavauksessakin.

Tädiltä saamani ohjeen mukaan olen leiponut monta vuotta raparperipiirakkaa seuraavan ohjeen mukaan. Annos sopii yhdelle uunipellilliselle.

3 kananmunaa
3,5 dl sokeria
-> vaahdota
1,5 dl maitoa
100 g voita
-> kiehauta ja lisää vatkattuun muna-sokerivaahtoon
4,5 dl vehnäjauhoja (osan voit korvata esim. talkkunajauholla, antaa kivasti makua)
2 tl leivinjauhetta
-> lisää muna-sokerivaahtoon, johon lisätty kiehautettu maito-voiseos.

Kaada uunipellille, joka on voideltu tai laita leivinpaperi päällee. Koristele mantelilasuilla ja raesokerilla.  Paista 200-asteessa 25-30 min.

Tarjoa jäätelön, vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kanssa.

Huom! Laitoin yllä olevan taikinan kahteen vuokaan, josta toinen on alla olevassa kuvassa.


Kuten monet muutkin kasvit, raparperi tuli 1700-luvulla Suomeen herrasväen kartanoiden puutarhoihin ja sieltä levisi 1800-luvulla tavallisen kansan käyttöön. Raparperin lehtiä ei saa syödä, mutta niitä voidaan käyttää esimerkiksi pefletteina vieraille saunassa tai ne voivat toimia kesäpöydällä liinoina tai niitä voidaan käyttää muotteina betonilehtien tekemisessä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti