tiistai 1. heinäkuuta 2014

Marttana pohjoismaisessa konferenssissa

Martoilla, meillä jäsenillä, on mahdollisuus kerran vuodessa tavata kanssasisaria Pohjoismaissa. Tänä vuonna järjestämisvastuussa oli Marttaliitto yhdessä Lapin Marttojen kanssa. Taustalla on NKF (Nordens kvinnoförbund) eli Pohjoismainen Naisliitto, jonka jäsen Marttaliitto on. NKF on perustettu vuonna 1919. Tällä hetkellä jäsenjärjestönä ovat mukana Marttaliitto, Finlands svenska Marthaförbund, Riksförbundet Hem och Samhälle (Ruotsi), Kvinne- og Familieförbund (Norja) ja Kvenfélagasamband Ìslands (Islanti). Tanskalainen jäsenjärjestö ei tällä hetkellä kuuluu NKF:ään.



Tänä vuonna teemana oli  Rajaton pohjoinen nainen. Yli sata naista Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Islannista kokoontui 26.29.6.2014 Rovaniemelle kesäkonferenssiin. Saimme ihastella yötöntä yötä ja oppia toisiltamme. Ideat ja kokemukset ovat monesti vuorovaikutuksen synnyttämiä. 

Rajaton pohjoinen nainen, hänellä on mahdollisuuksia erilaiseen ja monipuoliseen yhteistyöhön, koska pohjolassa on kolme rajanaapuria. Naisjärjestöt Pohjoismaissa toimivat perheiden, kotien ja yhteiskunnan hyväksi. 

     
Konferenssimme suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. Hän itse ei ollut paikalla, mutta Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä luki tervehdyksen suomeksi.



Kokoonnuimme luennoille Arktikumiin, joka on museo ja tiedekeskus Ounasjoen vieressä.




Liisa Eloranta Lapin Martoista ja Marttaliiton hallituksesta toivotti konferenssivieraat tervetulleeksi Rovaniemelle ja konferenssiin. 



Lapin yliopiston professori Soile Veijola kysyi: Mitä nainen haluaa? Pohjoisilta naisilta tulee kysyä, mitä he haluavat ja annettava se heille. Irma Kuukasjärvi Lappsetista puolestaan antoi ajattelemisen aihetta yrittäjyyteen, joka on elämäntapa ja tapa elää. Yrittäjyyteen liittyy ahkeruus, vastuullisuus, nopeus, ketteryys, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys, määrätietoisuus ja tavoitehakuisuus. Rovaniemen taidemuseolta Riitta Kuusikko kertoi Andreas Alariestosta (19001989). Hän oli taiteilija, tarinankertoja ja Lapin kansanperinteen tallentaja. Lopuksi kuulimme Sari Niemisalolta (Lapin yliopisto ja Lapin Martat), miksi on tärkeää tutkia Marttojen historiaa Lapissa. 

Saimme kuulla luentojen välillä pohjoisinta käsikelloyhtyettä Lapin käsikellot. Ryhmä on soittanut 13 vuotta. Yleensä soittajat ovat naisia, mutta tässä soittajat ovat naisia ja miehiä. Ryhmä soittaa ryhmänä, kvartettina, duona ja soolona. Yleensä käsikelloja soitetaan pöytien ääressä, mutta tähän konferenssiin oli soitettavat kappaleet valittu siten, että oli 22 kättä ja 22 kelloa. Soitto oli rauhoittavaa.



Rovaniemen kaupunginjohtaja toivotti meidät tervetulleeksi. Kaupungin vastaanotto oli taidemuseo Korundilla. Tarjolla oli pientä purtavaa.


Kaupungin vastaanoton jälkeen meillä oli vielä Hotelli Pohjanhovissa illallinen. Konferenssissä ei tarvinnut olla nälissään. Ruoka oli hyvää, tyypillistä lappilaista. Sellaista ruokaa olin toivonutkin syöväni tällä matkalla.




Toinen konferenssipäivä oli vapaamuotoisempi. Päivä alkoi Rovaniemen kirkosta, jossa Marianne Heikkilä Marttaliitosta ja Petra Marthaförbundistä antoivat meille ajattelemisen aihetta päivään. Tämän jälkeen lähdimme varisnaiselle kiertoajelulle.

Ihailimme Ounasvaaralta maisemia. Sää suosi, mutta mäkärät olisi saaneet olla "koomassa".


Kävimme napapiirillä.


Lapin Martat järjesti meille muotinäytöksen heidän tarjoaman lounaan yhteydessä. Ensimmäisenä oli mekko 1930-luvulta.


Alla olevassa kuvassa  mekko on 1950-luvulta. Huiveja on useita eri värejä, mm. sinisiä, keltaisia, punaisia ja valkoisia.


Uusinta kangasta on villakankainen hame, jota on saatavilla pitkänä tai lyhyenä. Tätä uutta kangasta voi hyödyntää eri tavoin, esim. kukkaroiksi tai sisustustekstiileiksi tai vaatteiksi. Ruutukangas on kontroloitu kangas.


Illalliselle saimme yllätysvieraan, joulupukin.


Pohjoissavolaisia marttoja oli juhlaillallisen jälkeen Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä kanssa Ounasjoen rannalla. Taustalla alla olevassa kuvassa näkyy jätkänkynttilä-silta. Sää oli aurinkoinen ja kansallispukuisia naisia kuvasi ahkerasti myös ulkomaalaiset turistit.



Viimeisenä konferenssipäivänä oli esillä julkilausumaesitykset. Konferenssissä saatiin päätettyä julkilausumat, jotka naisjärjestöt toimittavat omissa maissaan päättäjille.



Ensi vuonna tapaamme pohjoismaisia ”marttoja” Grännassa, Ruotsissa. Silloin teemana on Elämänlaatu, jota tarkastellaan eri näkökulmista. Tavataan siellä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti