Mansikoista
marjamaito, puolukoista punainen puuro, mustikoista paras pöperö, karpaloista
kiisseliä.
Suomalaisesta
luonnosta ja puutarhasta saa monenlaisia marjoja ruoanlaittoon ja leivontaan.
Nyt on marja-aika, jolloin kannattaa hyödyntää ja käyttää marjoja
monipuolisesti, koska ne ovat ravintorikkaita. Kaikki marjat ovat hyviä. Toisista
marjoista löytyy tiettyjä yhdisteitä enemmän kuin toisista, mutta marjojen
monipuolisella käytöllä yhdisteiden määrä tasaantuu kokonaisuudessa.
Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjaa, joista 37 lajia
on syötäviä. Yli kolmannes näistä on harvinaisia. Kerättäväksi soveltuvia
marjalajeja on parikymmentä. Suosituin viljelty marja on mansikka, toiseksi
suosituin mustaherukka ja sitten tulevat punaherukka ja vadelma. Myös
karviaismarjaa, viher- ja valkoherukkaa, pensasmustikkaa, tyrniä, saskatoonia,
marja-aroniaa, ruusunmarjaa ja makeaa pihlajanmarjaa viljellään.
Marjat ovat kasvien hedelmiä
Puhekielessä marjat
ovat kaikki pienehköt mehevät marjat. Marjoiksi sanotaan marjoja (mm. puolukka,
karpalo, juolukka ja mustikka), luumarjoja (mm. variksenmarja ja sianpuolukka),
kerrannaisluumarjoja (mm. lakka, vadelma, mesimarja ja lillukka), eräitä
lisähedelmiä (mm. ahomansikka), hedelmystöjä ja marjamaisia käpyjä (mm.
katajanmarja). Kaikki marjat ovat oikeastaan hedelmiä. Hedelmä syntyy yleensä
kukan sikiämisestä ja hedelmöittyneistä siemenaiheista. Epähedelmä syntyy
kukkapohjuksesta. Hedelmät jaetaan meheviin ja kuiviin hedelmiin, joista kuivat
edelleen avautuneisiin ja avautumattomiin hedelmiin.
Marjojen satomäärät vaihtelevat vuosittain. Tähän vaikuttaa ympäristötekijät,
kuten valo, lämpö, kosteus, ravinteet ja kilpailutekijät. Jokaisella
marjalajilla on oma ekologinen lokeronsa, jossa se viihtyy. Esimerkiksi toiset
lajit viihtyvät auringossa aukeilla paikoilla, kun toiset taas vain soilla.
Hyvä marjasato ehkäisee myös seuraavan ja mahdollisesti sitä seuraavan sadon
muodostumista, sillä kukka-aiheet syntyvät useimpiin syötäviin marjakasveihin satoa
edeltävän vuoden alkukesänä. Myös paikalliset metsän, suon ja niityn
hoitotoimenpiteet vaikuttavat marjasatoon.
Hyödynnä erilaisia marjoja
Marjoja kannattaa
käyttää monipuolisesti, koska marjat sisältävät vitamiineja, kuituja, kivennäis-
ja hivenaineita, vähän energiaa ja natriumia, terveellisiä siemenöljyjä ja
paljon polyfenoleja. Viimeaikaisissa tutkimuksissa luonnonmarjat on todettu
erityisen hyviksi flavonoidien lähteeksi. Parhaat ravintoarvot ovat tuoreissa
marjoissa.
Mustikka on
puolukan ohella tärkeimpiä luonnonmarjojamme. Siitä valmistuvat herkulliset
mehut, keitot, piirakat ja puurot. Tuore mustikkapiirakka on yksi
rakastetuimpia herkkuja syksyllä. Nykyisin viljellään myös pensasmustikkaa.
Mustikan tummansininen väri on peräisin flavonoideihin kuuluvista antosyaaniyhdisteistä,
joita mustikassa on luonnonmarjoista eniten. Antosyaaneja on metsämustikassa
huomattavasti enemmän kuin viljellyssä pensasmustikassa.
Mustikkapiirakka
2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
1 dl maitoa
1 dl sulatettua margariinia
2 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
Päälle laitetaan 5 dl mustikoita
ja hieman sokeria.
Munat ja sokeri vaahdotetaan,
lisää maito ja sulatettu rasva varovasti sekoittaen. Yhdistä jauhot ja lisää ne
taikinaan siivilän läpi sekoittaen. Taikina kaadetaan pellille leivinpaperista
valmistettuun ”laatikkoon”, jonka koko noin 25 x 25 cm tai pyöreään
piirakkavuokaan (halkaisija noin 28 cm). Mustikat ja sokeri ripotellaan päälle
ja piirakkaa paistetaan 200-asteessa noin 25 minuuttia. Tarjoa mustikkapiirakan
kanssa vaniljakastiketta.
Punaherukka
(ennen käytettiin nimeä punaviinimarja) on ollut alun perin luonnonmarja, mutta
nykyisin yksi viljellyimmistä marjoista. Viljellyt punaherukat ovat yleensä
pohjanpunaherukan ja keskieurooppalaisten lajien risteymiä. Valkoherukka on punaherukan jalostettu
muoto, josta puuttuu punainen väri. Näin myös linnut jättävät valkoherukat
paremmin rauhaan. Punaherukan marjat ovat maultaan voimakkaan happamia ja
hiukan makeita. Raikkaan makunsa ansiosta se on suosittu erityisesti
mehumarjana, mutta soveltuu myös leivontaan.
Punaherukkamuffinssit
1,75 dl sokeria
2 kananmunaa
75 g sulatettua voita
1 dl auringonkukan siemenrouhetta
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 dl punaherukoita
Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi. Sekoita keskenään jauhot,
siemenrouhe, vaniljasokeri sekä leivinjauhe, yhdistä ne muna-sokerivaahtoon.
Lisää sulatettu, jäähtynyt voi sekä marjat. Sekoita taikina tasaiseksi ja
lusikoi muffinssivuokiin. Paistaa 200-asteessa noin 12 minuuttia. Tarjoa sellaisenaan tai jäätelön
tai vaniljakastikkeen kanssa.
Puolukka on Suomen poimituin luonnonmarja. Siinä on hieno, hapan aromi.
Puolukka säilyy survottuna omassa mehussaan sisältämiensä hedelmähappojen,
erityisesti bentsoehapon, ansiosta. Puolukka sopii juomiin, ruokiin sekä
makeisiin että suolaisiin leivonnaisiin.
Puolukkahyytelökakku
Pohja:
8 isoa piparia
50 g voita
sulatettuna ja jäähdytettynä
Täyte:
3 dl kuohukermaa vaahdotettuna
250 g rahkaa
4 dl puolukkasurvosta
1,5 dl sokeria
1,5 rkl vaniljasokeria
1 dl puolukkamehua
8 kpl liivatelehteä
Kiile:
1 dl puolukkamehua
0,25 dl puolukkalikööriä
2 kpl liivatelehteä
Teen ensin pohja. Murenna
piparit muruksi ja sekoita sulatetun ja jäähdytetyn voin kanssa massaksi. Laita
irtoreunavuokaan leivinpaperia, jonka päälle laitat pohjan tasaiseksi massaksi.
Tee täyte. Yhdistä vaahdotettu kuohukerma, rahka, puolukkasurvos ja sokerit,
sekoita. Kuumenna puolukkamehu, johon sekoitat vähintään viisi minuuttia
kylmässä vedessä lionneet liivatelehdet. Lisää jäähtynyt mehu liivatteen kera
täytteeseen. Kaada täyte pohjan päälle tasaisesti. Laita vuoka jääkaappiin
vähintään kahdeksi tunniksi. Tee kiille kuumentamalla mehu, lisää likööri ja
kylmässä vedessä olleet liivatelehdet. Liivatelehdet liukenevat kuumaan mehuun.
Kaada kiille täytteen päälle varovasti. Laita vuoka jääkaappiin, jossa kiille
myös hyytyy. Koristele kakku ennen tarjoilua.
Puolukkaleipä
5 dl vettä
50 g hiivaa
1 tl hienoa merisuolaa
2 rkl hunajaa
5 dl puolukoita
16 dl hiivaleipäjauhoja
0,5 dl rypsiöljyä
Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi, lisää sekoittaen hiiva, suola, hunaja,
puolukat ja jauhot. Lisää taikinaan lopussa rypsiöljy. Alusta taikina
tasaiseksi. Anna kohota lämpimässä liinalla peitettynä noin kaksinkertaiseksi, jonka
jälkeen leivot yhden ison leivän tai kaksi pientä. Kohta leivät. Pistele leivät
ennen paistamista. Paista 200-asteessa
uunin alatasossa noin 35 minuuttia.
Vadelma
kasvaa luonnossa lehdoissa sekä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla. Se on
yksi satoisimmista marjoista Etelä-Suomessa. Vadelmapensaita voi löytää myös
puron- ja joenrannoilta, kivikoista, hakkuuaukeilta ja tienvarsilta. Vadelmaa
myös viljellään. Aromikas vadelma soveltuu marjakeittoihin ja leivonnaisiin.
Suomessa
kasvaa pohjanvariksen- ja etelänvariksenmarjaa. Pohjanvariksenmarja on
kookkaampi kuin etelävariksenmarja. Lapissa variksenmarjaa kutsutaan yleisesti
kaarnikaksi. Ylitalvisia marjoja voi poimia vielä keväälläkin. Variksenmarja on
hyvä mehumarja, mutta soveltuu myös piirakoihin, hyytelöihin ja kiisseleihin.
Variksenmarjaa voi hyvin yhdistää muiden marjojen kanssa.
Pohjois-Savon
maakuntakukka on pihlajan kukka. Kukista syntyy myöhemmin pihlajanmarjoja. Sadusta
on lähtöisin ilmaisu ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Marjojen maku
johtuu niiden sisältämistä parkkiaineista ja sorbiinihaposta. Parhaimmillaan
marjat ovat ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Eri puissa marjojen maku
vaihtelee, joten kannattaa ennen poimintaa maistaa marjoja. Makeamarjaista
pihlajaa viljellään. Yhdistelemällä pihlajan kanssa muita marjoja ja hedelmiä
karvas maku vähenee.
Marjainen kääretorttu
Pohja:
2 hanhenmunaa (= 4 sorsanmunaa tai kananmunaa)
1,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
Täyte:
2 dl kuohukermaa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl vadelmia
1 dl pihlajanmarjoja
1 dl variksenmarjoja
0,75 dl sokeria
0,5 rkl vaniljasokeria
Vaahdota munat ja sokeri
valkoiseksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi vaahdon joukkoon.
Sekoita varovasti. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Paista
200-asteessa 10 minuuttia. Kumoa leivinpaperille, johon on ripoteltu sokeria.
Jäähdytä. Notkista tuorejuusto ja lisää siihen vaahdotettu kerma sekä muut
aineet. Kääri rullalle. Koristele halutessasi marjoilla.
Nautitaan
terveellisistä marjoista eri muodossa niin tuoreena kuin leivonnaisissa ja
ruoanvalmistuksessa. Nyt on hyvä aika lähteä poimimaan tai ostamaan marjoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti