Puun löyly, vetosen lämmin, hiki vanhan Wäinämöisen
Ehkä olet kuullut sanonnan ”vesi vanhin voitehista” ja ”sauna on köyhän apteekki”. Ennen sauna kuului suomalaisen elämän alkuun ja loppuun. Monet suomalaiset ovat syntyneet saunassa ja siellä elämän päättymisen jälkeen on tehty ruumiin pesu. Elämän varrella suomalaiset ovat nostaneet esimerkiksi morsiamen pesun yhdeksi merkittäväksi saunarituaaliksi. Suurten juhlien aattoihin, kuten jouluun ja juhannukseen sauna on kuulunut oleellisena osana. Monelle meistä yhä edelleen joulu- ja juhannussauna on osa perinteikästä juhlaa.
Perinteisesti saunan sijoituspaikka on ollut veden äärelle, jotta saatiin helposti peseytymisvettä. Jos saunaa ei ollut mahdollista rakentaa meren, järven, lammen tai joen rannalle, paikalla piti olla vähintään lähde tai kaivo.
Saunan parantavat voimat
Useimmilla suomalaisilla on monenlaisia kokemuksia saunoista, yleensä ne ovat positiivisia. Saunassa on rentoutettu ja paranneltu työn jälkeen lihaksia ja muutenkin oloa. Lämpö tekee monella tavalla hyvää, kun lihakset tuntuvat kireiltä. Ehkä olet huomannut, kun käyt hierojalla tai fysioterapeutilla niin sielläkin saat lämpöpakkauksen päällesi. Esisuomalainen tiesi ja ymmärsi lämmön merkityksen parempaan oloon. Mummoni meni saunan ylimmälle lauteelle selälleen, puutyyny päänalla ja nosti jalat ylös. Siellä hän virvoitti jalkojaan kevyemmiksi. Perinteinen sanonta kuuluu ”jos ei sauna, viina ja terva auta, tauti on kuolemaksi”.
Kuppaus on yksi vanha parannuskeino raskaaseen oloon ja se tehtiin saunassa. Ensin oli tarpeen vähän lämmitellä pintaverenkiertoa. Tämän jälkeen kuppari iski viillot ihoon, jonka jälkeen sarvi siihen. Pahat veret poistettiin, jolloin saatiin kevyempi olo. Kuppaus on veristä työtä, jolloin tarvitaan peseytymismahdollisuus. Sauna oli ja on edelleen siihen paras paikka. Saunomiseen on liitetty parantavia vaikutuksia, esimerkiksi hermosairauksiin ja kaatumatautiin haettiin apua saunasta. Jokainen meistä tietää, että saunasta ei löydy apua näihin tauteihin. Saunasta saadaan kuitenkin apua yleiseen hyvään oloon. Löyly helpottaa monen flunssaisen oloa vielä nykyisinkin. Tarvittaessa löylyveteen voi lisätä männyn, kuusen tai katajan oksan, jolloin saadaan tervehdyttävämpi vaikutus. Tuoksut voivat helpottaa tukkoista oloa. Nykyisin on saatavilla erilaisia eteerisiä öljyjä, joita voi lisätä kiuasveteen. Monen suosikki on perinteinen tervan tuoksu.
Talvella saunottiin yleisesti vain kerran viikossa ja lumen ollessa maassa voitiin käydä pyörähtämässä lumessa. Kuuman ja kylmän vuorottelu voi parantaa verenkiertoa. Kesällä hiottiin töitä tehtäessä enemmän, jolloin peseytyminen oli useammin tarpeen. Heinänteon aikaan lämmitettiin sauna joka ilta.
Saunavasta
Kesäsaunaan kuului oleellisena osana tuore saunavasta eli -vihta. Itä-Suomessa puhutaan saunavastasta, kun Länsi-Suomessa käytetään puolestaan nimitystä saunavihta. Yleisesti vastoja käytettiin lihasten rentouttamiseen ja hyvään tuoksuun. Vastomalla uskottiin parannettavan myös ihosairauksia. Saunavastoja tehtiin kesällä talven varalle. Tärkeää oli tehdä vastat oikeaan aikaa eli 7–9 vuorokautta kuun syntymästä. Silloin koivunlehdet pysyivät paremmin. Aitassa vastat kuivatettiin ja sieltä niitä otettiin talvella mukaan saunaan. Kuivattu vasta pitää ennallistaa eli liuottaa ennen käyttöönottoa. Nykyisin yksi saunavastan säilömismenetelmä on myös pakastaminen. Pakkaseen laitettava vasta kiedotaan tiukaste tuorekelmuun. Pakkasesta otettu vasta sulatetaan huoneenlämmössä pari tuntia. Tämä jälkeen se on tuoreen vastan tapaan käytettävä. Kestosaunavasta saadaan virkkaamalla vihreästä puuvillalangasta.
Ennen vastan käyttöönottoa saunassa, laitetaan vettä isoon sankoon, lehtiosa upotetaan veteen, nostetaan sieltä ja ravistellaan liika vesi pois kevyesti. Voit toistaa kylpemisen aikana tämän muutaman kerran, jos haluat raikastaa vastan. Sanomisen jälkeen vasta huuhdellaan, ravistellaan ylimääräinen vesi pois ja viedään pois lämpimästä saunasta pois. Vasta viedään ilmavaan, pimeään paikkaan roikkumaan, jossa se saa kuivua. Kuiva vasta voidaan ottaa uudelleen käyttöön liottamalla sitä ensin vedessä noin kaksi tuntia. Hyvin tehty ja hoidettu vasta kestää kylpemistä jopa reilut viisi käyttökertaa.
Paras vasta tulee rauduskoivusta. Jos ei ole riittävästi hyviä rauduskoivun oksia, keskelle voi laittaa ns. sydämen hieskoivusta, jonka päälle laitetaan napakampaa rauduskoivua. Hyvä saunavasta on tuuhea ja oksat ovat sopivan lyhyitä. Hyviä koivunoksia ovat monihaaraiset oksat. Vasta on pyöreähkö ja tehdään kuin kukkakimppu, näin neuvottiin meitä lapsia aikoinaan Nilsiässä. Vihta ladotaan puolestaan molemmilta puolita viuhkamaiseksi ja litteäksi eikä sitä pyöritellä. Vasta sidotaan koivunoksalla. Koivunoksasta tehdään panta. Perinteistä vastaa ei kuulu sitoa yhteen kuminauhalla. Ennen lapsille tehtiin omat pienet vastat, heidän omalle koolle sopivat. Lapsen sormien tuli ylettää pitää kiinni kunnolla vastasta. Pienestä pitäen lapset totuteltiin kylpemään vastalla. Lapset oppivat aikuisilta matkimalla. Parantaviin vastoihin voitiin laittaa oksiksi kuusen tai männyn oksia tai erilaisia yrttejä ja kukkia. Morsiamen saunavastaan laitettiin yleensä kukkia. Nykyisin on mahdollista toteuttaa kukkaissauna mieltä virkistämään ja uuden kokemuksen saamiseksi.
Vastaa ei tule laittaa kiukaalle muuta kuin jos halutaan voimakkaampi koivun tuoksu saunaan. Saunavasta kärsii kuumasta kiukaasta. Sitä ei myöskään kannata enää kiuaskäsittelyn jälkeen kuivattaa tuleville saunomiskerroille. Parantajat eivät käytä vastaa kahteen kertaan, koska parantavien vaikutusten uskotaan katoavan ensimmäisellä kylpemiskerralla.
Saunamytologiaa
Sauna on ollut ennen pyhä paikka. Se oli rentoutumisen, hiljentymisen ja puhdistumisen paikka. Kalevalaisessa saunassa kylvettäessä saunavasta tehdään kolmen tien risteyksessä kasvaneista lehtipuun oksista. Lisäksi vastaan laitetaan kuuden eri kukan oksat. Tällä vastalla voi kylvettää vanhoja piikoja, mutta se voi uuden elämänvaiheen alkuun antaa myös hyviä mahdollisuuksia ja kykyä tehdä oikeita valintoja. Jos ei kylve kalevalaisessa hengessä saunottajan kanssa, niin voi kokeilla erilaisia tuoksuja laittamalla löylyveteen erilaisia kasvien oksia, jotka tuoksuvat. Kasveja liotetaan noin puoli tuntia, jonka jälkeen ne siivilöidään pois. Talvella oman tunnelman antaa myös kynttilöiden polttaminen pimeässä saunassa.
Mytologiassa saunahaltijat olivat saunojen suojelijoita. Saunahaltija tuli pitää hyvällä tuulella, jotta saatiin hyvät löylyt. Ei ollut toivottavaa kylpeä liian myöhään, jotta haltija saisi nukkua rauhassa. Tarinoissa kerrottaan saunatointuistakin. Tänä päivänä on saatavilla muun muassa tervattavia saunatonttuja, jotka luovat tuoksullaan oman perinteisen saunan tuoksun.
Joulusaunassa tulee viimeisen kylpijän heittää lopuksi hyvät löylyt saunatontulle ja toivottaa hyvää joulua ja kiittää kuluneesta vuodesta. Kalevalaisen (45. runo) loitsun mukaan voitiin lämmittää sauna.
Saattoi saunan lämpimäksi,
Kivet löylyn lyötäväksi
Puuhu'illa puhtahilla
Ve'en tuomilla haloilla.
Vei on vettä verhossansa
Kantoi vastat varjossansa
Hauteli haluiset vastat,
Satalatvat lauhutteli.
Sauna nykyisin
Suomessa on tällä hetkellä noin 3,2 miljoonaa saunaa. Nykyisin me suomalaiset saamme nauttia erilaisista saunoista: savusaunasta, maalattiasaunasta, puulämmitteisestä saunasta, sähkölämmitteisestä saunasta, kivisaunasta, höyrysaunasta, kalevalaisesta saunasta, yrttisaunasta, turvesaunasta, havusaunasta, jääsaunasta, infrapunasaunasta, telttasaunasta, gondolisaunasta... Saunoilla on eri muotoja. Niitä on erikokoisia. Moni on kuitenkin edelleen ihastunut erityisesti perinteiseen savusaunaan. Savusaunan lämmittäminen ei sovi kiireiselle, eikä sitä voi hetken mielijohteesta päättää lämmittää, koska lämmitys on pitempi prosessi kuin sähkökiukaan laittaminen päälle. Savusaunan lämmitykseen menee useita tunteja. Siintyminen vaatii myös vähintään tunnin, jota saunassa ei olisi ”kitkua”.
Ulkomaalaisille suomalainen saunakulttuuri voi tuntua vieraalle. Ruotsalaiset kylpevät lähes kuin suomalaiset. Ruotsalaiselle saunalle on tunnusomaista alhaisempi lämpötila. Suomalainen heittää itselleen kunnon löylyt, kun ruotsalainen istuu pitkään saunassa nauttien saunan lämmöstä. Yhdysvaltalaisessa saunassa ei heitetä kiukaalle vettä. Siellä istutaan lämmössä.
Muistatko myös ns. yleiset saunat? Muutama yleinen sauna löytyy vielä Suomesta. Kuuluisin lienee Helsingin Kalliossa edelleen toimia yleinen sauna. Yleisissä saunoissa oli kylvettäjiä.
Nykyisin kylvettäjän voi tavata esimerkiksi kalevalaisessa saunassa kylvettämässä yrttien ja saunavastan kanssa sekä loitsuja lausumassa tuoden hyvää oloa ja onnea saunojalle. Kylvettäjänä voit myös kysellä arvoituksia saunottavilta, esimerkiksi
"Kivinen pelloksi,
kiukka housuksi,
vuotava veneeksi,
äksy akaksi", mikä se on?
Nautitaan erilaisista saunoista ja kokeillaan erilaisia saunavastoja. Niillä voi saada uusia ihania saunaelämyksiä itselle ja muille. Ei ole yhtä oikeaa saunaa eikä yhtä oikeaa tapaa kylpeä saunassa ja paras puhdistava saunajuoma on raikas lähdevesi.
Lisätietoja saunoista ja saunatavoista
www.sauna.fi, www.saunaan.com, www.visitsauna.fi, www.saarisauna.fi, www.saunasampo.fi, www.saunahermanni.fi, www.kotiharjunsauna.fi, www.saunalahti.fi,
www.ay-historia.fi -> Raivaajasukupolvi -> Helsingin kylvettäjien ammattiosasto,
www.yrttitarha.fi -> Parantajan polku
Arvoituksen vastaus: kiuas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti